haku: @keyword keilanmuodostus / yhteensä: 10
hakutulos-lista
viite: 6 / 10
« edellinen | seuraava »
Tekijä:Mustonen, Maria
Työn nimi:Moniulotteisen radioaaltojen etenemiskanavan karakterisoinnin luotettavuusanalyysi
Reliabily analysis of multidimensional propagation channel characterization
Julkaisutyyppi:Diplomityö
Julkaisuvuosi:2005
Sivut:63      Kieli:   fin
Koulu/Laitos/Osasto:Sähkö- ja tietoliikennetekniikan osasto
Oppiaine:Radiotekniikka   (S-26)
Valvoja:Vainikainen, Pertti
Ohjaaja:Suvikunnas, Pasi
OEVS:
Digitoitu arkistokappale luettavissa Harald Herlin -oppimiskeskuksen asiakaskoneilla | ohje
sulje

Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossa

Oppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa.

Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/

Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.

Kirjautuminen asiakaskoneille

  • Aalto-yliopistolaiset kirjautuvat asiakaskoneille Aalto-tunnuksella ja salasanalla.
  • Muut asiakkaat kirjautuvat asiakaskoneille yhteistunnuksilla.

Opinnäytteen avaaminen

  • Asiakaskoneiden työpöydältä löytyy kuvake:

    Aalto Thesis Database

  • Kuvaketta klikkaamalla pääset hakemaan ja avaamaan etsimäsi opinnäytteen Aaltodoc-tietokannasta. Opinnäytetiedosto löytyy klikkaamalla viitetietojen OEV- tai OEVS-kentän linkkiä.

Opinnäytteen lukeminen

  • Opinnäytettä voi lukea asiakaskoneen ruudulta tai sen voi tulostaa paperille.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi tallentaa muistitikulle tai lähettää sähköpostilla.
  • Opinnäytetiedoston sisältöä ei voi kopioida.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi muokata.

Opinnäytteen tulostus

  • Opinnäytteen voi tulostaa itselleen henkilökohtaiseen opiskelu- ja tutkimuskäyttöön.
  • Aalto-yliopiston opiskelijat ja henkilökunta voivat tulostaa mustavalkotulosteita Oppimiskeskuksen SecurePrint-laitteille, kun tietokoneelle kirjaudutaan omilla Aalto-tunnuksilla. Väritulostus on mahdollista asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Väritulostaminen on maksullista Aalto-yliopiston opiskelijoille ja henkilökunnalle.
  • Ulkopuoliset asiakkaat voivat tulostaa mustavalko- ja väritulosteita Oppimiskeskuksen asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Tulostaminen on maksullista.
Sijainti:P1 Ark S80     | Arkisto
Avainsanat:channel measurement system
reliability
beamforming
antenna array calibration
kanavamittausjärjestelmä
luotettavuus
keilanmuodostus
antenniryhmän kalibrointi
Tiivistelmä (fin): Tässä diplomityössä kehitettiin testausympäristö moniulotteisten radioaaltojen etenemismittausjärjestelmien luotettavuuden testaukseen.
Luodun menetelmän sovellusesimerkkinä tutkittiin IDC:n (Institute of Digital Communications) 5 GHz:n etenemismittaussysteemin tarkkuutta yhden ja kahden tulosignaalin sekä todellisen kanavamittausdatan tapauksessa.

Työn alkuosassa esitellään mittauslaitteiston toiminta pääpiirteittäin.
Tämän jälkeen kuvataan ja vertaillaan neljää eri kanavaestimointialgoritmia.
Lisäksi perehdytään antenniryhmän epäideaalisuuksiin ja antenniryhmien kalibrointiin.

Työssä luotu testausympäristö perustuu käytettävän antennijoukon elementtien mitattuihin säteilykuvioihin sekä keinotekoiseen tai mittauksista saatuun kanavadataan.
Kanavadata sisältää tiedon antennijoukon kuhunkin mittauskanavaan saapuvien signaalien tulosuunnasta, viiveestä, amplitudista, vaiheesta Ja polarisaatiosta.
Ideaaliset impulssivasteet luodaan ristikorreloimalla valesatunnainen lähetyskoodi itsensä kanssa.
Ideaalista impulssivastetta viivästetään, kerrotaan signaalin tulosuuntaan interpoloidulla säteilykuvion arvolla sekä polarisaatio- ja amplitudikertoimilla.
Usean signaalin tapauksessa kunkin mittauskanavan impulssivasteet summataan.
Menetelmän avulla voidaan tutkia mm. kohinan, kalibrointivirheiden sekä lähettimessä käytettävän hajotuskoodin epäideaalisuuksien vaikutusta kanavaestimoinnin tarkkuuteen.

Sovellusesimerkissä tutkittiin 21 kaksoispolarisaatioelementistä koostuvaa pallomaista antennijoukkoa.
Antennijoukon kalibrointimittaus tehtiin NRC:n (Nokia Research Center) radiokaiuttomassa huoneessa.
Estimointialgoritmina käytettiin keilanmuodostusta.
Tulosten perusteella tutkittu antennijoukko ja keilanmuodostus toimivat hyvin tärkeimmällä kulma-alueella.
Yhden signaalin testissä estimointivirheen itseisarvo atsimuuttikulmalle oli keskimäärin 2,0 0 ja elevaatiokulmalle 4,60.
Lisäksi havaittiin, että menetelmä tuottaa melko voimakkaita harhasignaaleja elevaatiokulma-alueen reunoille.
Kahden samanaikaisesti saapuvan yhtä voimakkaan signaalin erottelukyvyksi saatiin noin 40 0.
Todellisen kanavamittausdatan tapauksessa keilanmuodostus toimii melko hyvin.
Luodusta testidatasta estimoitu koko mittausreitin elevaatiotehojakauma oli -5 dB:n kohdalla levinnyt noin 1,20 verrattuna alkuperäisestä mittausdatasta estimoituun elevaatiotehojakaumaan.

Kalibrointivirheiden vaikutusta tutkittiin lisäämällä säteilykuvioihin komponentti, joka mallintaa radiokaiuttomanhuoneen seinistä tulevia heijastuksia.
Tulosten perusteella kalibroinnin virheet vaikuttavat merkittävästi ainoastaan amplitudiestimoinnin tuloksiin.
Kohinan vaikutusta tutkittiin lisäämällä impulssivasteisiin kohinaa siten, että kunkin impulssivasteen signaali-kohina-suhde (SNR, Signal-to-Noise Ratio) oli vakio.
Kun impulssivasteiden SNR asetettiin 15 dB:iin, kasvoi amplitudin huipusta huippuun vaihtelu noin 1,5 dB Ja polarisaatioerottelukyky heikkeni noin 2 dB verrattuna kohinattomaan tapaukseen.
Sen sijaan lisätty kohina ei vaikuttanut merkittävästi viive- ja suuntaestimointiin.
ED:2005-02-03
INSSI tietueen numero: 26721
+ lisää koriin
« edellinen | seuraava »
INSSI