haku: @keyword auralization / yhteensä: 9
viite: 3 / 9
| Tekijä: | Lavinen, Satu Sinikka |
| Työn nimi: | Collaborative city: Augmented reality concepts for urban planning |
| Julkaisutyyppi: | Diplomityö |
| Julkaisuvuosi: | 2010 |
| Sivut: | 123 Kieli: eng |
| Koulu/Laitos/Osasto: | Arkkitehtuurin laitos |
| Oppiaine: | Yhdyskuntasuunnittelu ja kaavoitus (A-36) |
| Valvoja: | Lapintie, Kimmo |
| Ohjaaja: | Staffans, Aija |
| Sijainti: | P1 Ark A | Arkisto |
| Avainsanat: | 3D augmented reality auralization co-creation collaboration participation residents simulation urban design urban planning visualization workshop 3D asukasosallistuminen asukkaat auralisointi kaavoitus kaupunkisuunnittelu lisätty todellisuus simulointi työpaja visualisointi ýhdyskuntasuunnittelu yhteissuunnittelu |
| Tiivistelmä (fin): | Tiivistyvillä kaupunkialueilla toiminnot kasaantuvat ja ohjeistukset kiristyvät. Se lisää myös ympäristön suunnittelun monimutkaisuutta. Samaan aikaan kun ihmiset kyseenalaistavat vallitsevia hallinnollisia ja poliittisia käytäntöjä, he haluavat ilmaista mielipiteensä rakennetun ympäristön kehittämisestä. Tähän heillä on kansalaisina myös oikeus. Hallinnollinen kulttuuri, joka perustuu pelkkään asiantuntijuuteen on nykypäivänä vaikeuksissa. Mikä on yksilöiden ja kansalaisjärjestöjen rooli yhdyskuntasuunnittelussa? Edustuksellinen ja suora demokratia käyttäytyvät toistensa suhteen kuin vesi ja öljy, ja emulgaattori meiltä tuntuu parhaillaan puuttuvan. Asiantuntijat tapaavat asukkaat usein tilanteessa, jota jo valmiiksi leimaa vastakkainasettelu. Kaavoittajat voivottelevat ihmisten kyvyttömyyttä hahmottaa kokonaisuuksia ja sen kannalta olennaista tietoa. Heidän mukaansa ihmiset sietävät ajatusta tulevasta muutoksesta huonosti, ja niinpä ihmisillä on taipumus vastustaa käytännössä kaikkia muutoksia. Asukkaat taas kokevat, ettei heitä tosiasiassa kuunnella. Intressit ovat törmäyskurssilla. Tässä kokonaisuudessa kaavoittajien oma, pitkälle kehittynyt esittämisen kulttuuri muodostaa yhden esteen yhteisymmärrykselle: muodolliset kaksiulotteiset dokumentit, projektiot eivätkä etenkään kartat aukea maallikolle kovin hyvin. Kolmiulotteinen materiaali tarjoaa enemmän informaatiota, koska viime kädessä asukkaat näyttäisivät tarvitsevan mahdollisuutta tarkastella omaa ympäristöään koskevaa suunnitelmaa eri kulmista. Varsinkin kaavoitusprojektin alussa näiden kahden ryhmän havainnollistamiseen liittyvät tarpeet ovat ristiriidassa: kaavoittajaa palvelevat luonnosmaiset kuvat, jotka jättävät tilaa tulkinnoille ja uusien ideoiden versomiselle. Asukkaat tarvitsevat selkeää ilmaisua. Nykyaikaiset ammattilaiskäyttöön tarkoitetut visualisointiohjelmistot edellyttävät sitkeätä harjoittelua. Osalliset eivät osaa käyttää niitä, eivätkä ne tue sellaista yhteistyömuotoista tiedon tuottamista ja suunnittelemista, joka saattaisi auttaa asiantuntijoita ja asukkaita määrittelemään yhdessä kaavoituksen tavoitteita ja kehittelemään vaihtoehtoisia ratkaisuja. Lisätyn todellisuuden (Augmented Reality) teknologiaa on tutkittu 1990-luvun alusta saakka. Lisätyn todellisuuden sovelluksissa esitetään virtuaalista kolmiulotteista sisältöä - videota tai audiota - aisteilla havaittavan "todellisen maailman" kanssa reaali-ajassa ja kolmiulotteisesti oikein sovitettuna (mm. sijainti, mittakaava, perspektiivi). Tämän teknologian etu on sen kyvyssä välittää käyttäjälle tämän liikkuessa eräänlaista "tässä ja nyt -kokemusta", näyttää jotain, jota voisi olla, tai on ollut. Lisätty todellisuus parantaa visualisoinnin ja simuloinnin mahdollisuuksia jatkamalla siitä, mihin aistiemme kyvyt loppuvat. Teknologian heikkous on se, ettei valmiita sovelluksia ole vielä olemassa. Diplomityössäni tutkin lisätyn todellisuuden potentiaalia yhdyskuntasuunnittelun näkökulmasta. Voisiko lisätty todellisuus tukea kollaboratiivista suunnittelua? Voiko sen avulla kommunikoida paremmin erilaisia ideoita ja niiden vaikutuksia paikkaan? Voiko se auttaa meitä mallintamaan, simuloimaan ja arvioimaan tulevaa muutosta, ja siten auttaa päätöksenteossa? Entä muuntaisivatko nämä mahdollisuudet arkkitehdin roolia ja kaavoituksen kulkua? Lähestyn näitä ongelmia ja kysymyksiä kehittelemällä asiantuntijoiden ja maallikoiden yhteistyöhön perustuvia sovelluskonsepteja. Keskeistä sovelluskonsepteille on asukkaille tarjoutuva mahdollisuus päästä käsiksi tulevia rakennuksia, liikennettä, virkistysalueita sekä palveluita koskevaan informaatioon heille relevantissa muodossa, ilman että heidän pitää ajatella ammattilaissuunnittelijan lailla. Konsepteissa esitetyt sovellukset voivat auttaa maallikoita ymmärtämään ratkaisujen vaikutusta lähiympäristöönsä ja omaan elämäänsä entistä paremmin sekä osallistumaan suunnitteluun monipuolisemmin. |
| Tiivistelmä (eng): | As activities accumulate and regulations tighten in densifying urban areas, the complexity of our environment and planning increases too. Meanwhile, people question current administrative and political practices. They want to have a say in the development of the built environment, which they also are entitled to. The administrative culture that counts on the knowledge of experts only is at odds with the voters. What is the role of individuals and civil society organizations in urban planning? Representative and direct democracy seem to behave like water and oil, where is the emulsifier? Experts meet residents often in an adversarial situation. Planners complain about residents' inability to pass over holistic information that is relevant to the planning, or that people are not comfortable with the idea of change, hence they resist categorically any new development. Residents feel that they are not really listened to. Interests collide. Here, planners' highly developed presentation culture poses a barrier to mutual understanding: formal 2D documents, projections and specially maps are generally not understood too well by lay people. 3D material provides more information, but ultimately residents seem to need the opportunity to examine the design from various angles. The illustration needs of different parties are in juxtaposition during the early steps of a planning project: planners prefer sketchy, fuzzy images that allow several interpretations and new alternatives to emerge. Residents need a certain level of concreteness. The drawback of current professional visualization tools is that they require extensive practice. Stakeholders can not use them, nor do they support co-creation of information and participative design, both methods that might help authorities and residents to define the planning objectives or develop solutions together. Augmented Reality (AR) technologies have been developed since early 1990's. Virtual 3D- content, video or audio, is overlaid on the real world in real time, and correctly fitted in three dimensions (i.e. location, scale, perspective). The strength of AR is its ability to convey "here and now" experience, to show what could be or what has been, while people move around. AR enhances our visualization and simulation possibilities and extends our senses. The weakness of this technology is that there are no stable commercial applications whatsoever. In my thesis I explore the potential of AR technology from urban planning perspective. Can AR support collaborative planning? Could it enable better communication of various ideas and their impact on the site? Could it help us model, simulate and evaluate the upcoming change, and thus facilitate decision making? Would all these possibilities transform the architect's role and nature of the planning discipline? To address these problems and questions, I searched for concepts of collaborative applications for professionals and non-experts alike. Central to these applications is that residents are enabled to access information about future buildings, traffic, recreation, services etc. in a relevant form, without requiring them to think like professional designers. These applications can help lay people to understand the solutions' impact on their milieu and own life and help them to participate in planning other ways than before. |
| ED: | 2010-07-19 |
INSSI tietueen numero: 39996
+ lisää koriin
INSSI