Eri-0.6100 Diplomityöntekijän työkalut

Tiedonhaun tehtävä

Itseohjautuva tiedonhankinta on iso osa korkeakouluopiskelua. Onnistuminen maisterivaiheen opinnäytteessä edellyttää laajempia tiedonhankintataitoja kuin mitä aikaisemmin suoritetut kurssit edellyttivät. Tämän harjoituksen tarkoitus on tukea tekniikan opiskelijaa diplomityöhön liittyvässä tiedonhankinnassa.

Lisäksi että tehtävä palvelee sinua diplomityössäsi, monimutkaisiin tehtäviin liittyvä ongelmaratkaisu ja tiedonhankinta on tulevassa työelämässä iso osa asiantuntijatason työtehtäviäsi. Aalto-yliopiston kirjasto tarjoaa käyttöösi laajan määrän laadukkaita tieteellisiä aineistoja, joita voit hyödyntää niin opiskeluissa, työelämässä kuin vapaa-ajallakin.

Lue harjoitus huolella ja kopioi varmuuden vuoksi antamasi vastaukset erilliseen tekstitiedostoon ennen lomakkeen palauttamista. Tehtävä on laaja, joten kannattaa miettiä, että yrittääkö sen saada valmiiksi "yhdeltä istumalta". Tehtävää ei voi palauttaa osissa, vaan palautus tulee tehdä aina kaikkiin kysymyksiin vastaten. Suosittelemme, että teet tehtävää pienissä osissa, tallentaen vastauksiasi erilliseen tekstitiedostoon. Jotta lomakkeen voi palauttaa onnistuneesti, tulee jokainen perustietojen (nimi, opiskelijanumero, jne.) kohta olla täytettynä. Tehtävä on optimoitu Mozilla-selaimelle.

Tämän harjoituksen suorittamista tukevat esimerkiksi Aalto-yliopiston kirjaston tiedonhaun itseopiskelupaketti ja Nelli-portaalin pikaopas. Kysymyksiin koskien harjoitusta vastaa Virpi Palmgren Otaniemen kampuskirjastosta (050 3161016 tai virpi.palmgren(at)aalto.fi).

1. Nimi Sukunimi, Etunimi
2. Opiskelijanumero
3. Sähköpostiosoite
4. Työn aihe


1 Aiheeseen tutustuminen ja tutkimuskysymykset

Tiedonhankinta alkaa aiheeseen tutustumisella. Aloittamiseen liittyy erilaisia inhimillisiä tunnetiloja, kuten mahdollisten lähteiden paljoudesta syntyvä hämmennys ja omaan aiheeseen liittyvä epävarmuus. Mikäli aiheesi vaikuttaa laajalta, olisi tärkeää pyrkiä jakamaan oma aihealue pienemmiksi osakokonaisuuksiksi. Omien tutkimuskysymysten määrittely selventää omaa ongelmakenttää, ja tällä tavoin syntynyt rajaus on yksi merkittävimpiä tiedonhankinnan alkuvaiheen päätöksiä. Nyt asettamasi tutkimuskysymykset saattavat muokkautua tiedonhankinnan edetessä.

Tehtävä 1.1 Kirjoita lyhyt vapaamuotoinen selostus aiheestasi



Tehtävä 1.2 Määrittele omat tutkimuskysymyksesi



Tehtävä 1.3 Mieti vielä aiheesi rajausta, ja tarkenna mitä aihealueeseesi kuuluu ja mitä ei?





2 Hakusanojen ja hakulausekkeiden muodostaminen

Vuorovaikutus oman tietämyksen ja erilaisten tietokantojen välille syntyy erilaisten hakusanojen ja hakulausekkeiden kautta. Hakusanat tulisi valita siten, että ne kuvaavat mahdollisimman hyvin tiedonhaun aihetta. Sinun kannattaa pohtia myös esimerkiksi mahdollisia synonyymejä sekä laajempia käsitteitä (kts. Tiedonhankinnan opas - Hakusanojen valinta). Suurin osa tietokannoistamme on englanninkielisiä. Apua hakusanojen kääntämiseen saat esimerkiksi MOT-sanakirjastosta (löydät sen Nellin vasemman reunan pikalinkeistä, kohdasta ’sanakirjat’. Muista kirjautua Nelliin oikealla yläkulmassa olevasta linkistä!) Käännöksien kanssa kannattaa olla tarkkana, sillä esimerkiksi "traffic guidance" tuottaa hyvin erilaisia tulosjoukkoja verrattuna "traffic management" fraasihakuun.

Kirjaston tuottamista ja ostamista tietokannoista haetaan viitteitä lähes poikkeuksetta yhdistelemällä hakusanoja Boolen logiikan avulla (kts. Hakutekniikat). Fraasihaku on myös edelleen keskeinen toiminto useimmissa tietokannoissa. Hakulause ilman "-merkkejä palauttaa useimmissa tietokannassa tietueet, joissa esiintyy joko 'traffic' tai 'management'-termi. Fraasihaku "traffic management" palauttaa usein ne tietueet, missä esiintyy juuri merkkijono 'traffic management'. Ole hakulausekkeiden suhteen luova. On tärkeää, että kehität hakulausekkeitasi tiedonhankinnan edetessä.

Tehtävä 2 Muodosta kolme erilaista hakusanojen yhdistelmää sekä suomeksi että englanniksi.
Esimerkkivastaus: markkinointi AND johtaminen, marketing AND management.





3 Käytettävissä olevien tietovarantojen kartoitus

Suunnitelmallinen ja systemaattinen tiedonhankinta edellyttää käytössä olevien tietovarantojen tuntemista. Tieteellistä tietoa julkaistaan monissa eri muodoissa, kuten esimerkiksi kirjoina, tieteellisinä kausijulkaisuina, konferenssijulkaisuina ja opinnäytetöinä. Paikallisten kokoelmatietokantojen, kuten Allin, kautta tehdyt haut ovat laajempien opinnäytteiden kannalta riittämättömiä. Aalto-yliopiston kirjasto tilaa monimuotoiset elektroniset aineistonsa FinELibin (Finnish National Electric Library) ylläpitämän Nelli-portaalin kautta. Nelli-portaalin kautta löydät muun muassa Aalto-yliopiston tilaamat elektroniset kausijulkaisut (ts. lehdet), kirjat, tietokannat ja hakuteokset (Huom! Nellissä olevien aineistojen etäkäyttö kampusalueiden ulkopuolelta edellyttää kirjautumista sivun oikeassa yläkulmassa olevasta "kirjaudu"-linkistä).

Aalto-yliopiston kirjaston Nelli-portaalista löydät yli 400 erilaista tekniikkaa, kauppatieteitä sekä taiteita käsittelevää aineistoa. Aineistojen paljouden takia yksi Nelli-portaalin keskeisimmistä tehtävistä on niiden aiheenmukainen ryhmittely (esim. maanmittaukseen, konetekniikkaan ja tietotekniikkaan). Nellin käyttäminen oman alan aineistojen löytämiseen on helppoa esimerkiksi Monihaun (engl. MetaSearch) kautta (katso video).

Aalto-yliopiston SFX-linkityspalvelu on yhteydessä myös Googlen tieteellisen tiedon hakemiseen erikoistuneeseen Google Scholar -hakukoneeseen. Täten Aalto-yliopiston verkkoon liitetyllä koneella tehdyissä Scholar-hauissa SFX-linkityspalvelu toimii vastaavalla tavalla kuten Nelli-portaalissa. Google Scholaria voi myös etäkäyttää lisäämällä sen asetuksiin Aalto-yliopiston kirjaston 'Library Linkit' (ks. video Scholarista ja Library linkeistä). Katso myös yleinen video SFX-palvelusta.

Tehtävä 3.1 Tee testihakuja Google Scholar -hakukoneella. Jos teet tehtävää kampusalueen ulkopuolelta, esimerkiksi omalta kotikoneeltasi, tulee sinun asettaa Scholarin asetukset (engl. Scholar Preferences) siten, että ne hyödyntävät Aalto-yliopiston kirjaston SFX-linkitystä (Scholarissa "Library Links", kts. video Scholarin asetusten muuttamisesta). Muista tallentaa asetukset Google Scholariin kohdasta "Save Preferences".

Tee testihaku ja etsi tulosjoukostasi kaksi viitettä, joiden perässä on linkki "FullText: sfx@Aalto". Avaa kyseinen linkki ja tämän jälkeen "Go"-linkki kohdasta "kokoteksti saatavissa: (tietokannan nimi) - Go". Näin pääset tutkimaan, että mistä kirjaston tietokannasta kyseinen kokoteksti on indeksoitu. Löydät kyseiset tietokannat myös Nellistä kirjoittamalla osan tietokannan nimestä "Etsi tietokantaa"-pikahakukenttään.

Kirjoita tehtävän vastaukseksi kahden löytämäsi artikkelin nimet, lehtien nimet, joissa nämä artikkelit ovat julkaistu sekä tietokantojen nimet, joista nämä lehdet ovat sähköisessä muodossa saatavilla. Esimerkkivastaus: Using encryption for authentication in large networks of computers, Communications of the ACM, ACM Digital Library.



Tehtävä 3.2 Katso video Nellin Monihaku-toiminnon hyödyntämisestä elektronisten aineistojen ryhmittelyyn ja hae Nellistä itsellesi 2-5 hyödyllistä tietokantaa. Voit myös hyödyntää edellisessä tehtävässä löytämiäsi tietokantoja. Perustele valintasi (toinen vinkki aineistojen selaamiseen: vasemmalla oleva ’selaa tietokantoja’ -> ’aihealueittain’. Yksittäistä aineistoa koskevaa lisäinfoa löydät i-painikkeen alta). Esimerkkivastaus: Emerald journals (Emerald) -aineisto. Aineisto sisältää yli 110 kokotekstilehteä, joista osa käsittelee johtamisen ja taloustieteiden aloja.



Vapaaehtoinen tehtävä 3.3 Tutki kirjaston ohjeita lehtien vaikuttavuuskertoimista ja tämän jälkeen ISIn Journal Citation Reports -aineistoa. Listaa aihealueesi kolme tärkeintä lehteä. Voit myös tarkastella tehtävässä 3.1 löytämiesi lehtien mahdollisia vaikuttavuuskertoimia.





4 Systemaattinen tiedonhaku

4.1 Perusteokset

Tieteellisen tiedon matka alan peruskirjallisuuteen on pitkä ja sisältää useita arviointeja. Kirjat sisältävät usein hyvän yleiskatsauksen yksittäisen tutkimusalan eri suuntauksista ja historiasta. Esimerkiksi Aalto-yliopiston kurssikirjat ovat usein asiantuntijoiden valitsemia yleisesityksiä tutkimusalasta ja sen sisältämistä keskeisistä kysymyksistä. Aalto-yliopiston Otaniemen kampuskirjaston kokoelmissa olevat painetut kirjat löytyvät kampuskirjastolta ja niiden viitetiedot löytyvät Allin kautta. Myös elektroniset kirjat ovat luetteloitu ja linkitetty Alliin.

Valmiilta opinnäytetyöltäsi tullaan vaatimaan tieteellisen viestinnän perusteiden hallintaa, joihin sisältyy oikeamuotoisen lähdeluettelon tekeminen. Sinun kannattaa harjoitella lähdeluettelon muotoseikkoja jo tässä vaiheessa.

Tehtävä 4.1 Hae 2-3 aiheesi läheisesti liittyvää kirjaa. Tee löytämistäsi kirjoista pienimuotoinen lähdeluettelo käyttäen joko Harvard- tai numerojärjestelmää (kts. kirjaston ohjeet lähdeluettelon tekemisestä). Sähköisessä muodossa olevaan kirjaan viitataan samoin tavoin kuin painettuun (Kauranen, Mustakallio & Palmgren 2007, s. 75). Mikäli kirja on saatavana sekä painettuna että sähköisenä, lähdetiedot voi antaa molemmista laitoksista (Kauranen, Mustakallio & Palmgren 2007, s. 75). Huom. omalla laitoksellasi saattaa olla omat eriävät käytäntönsä viitteiden hallintaan ja lähdeluettelon laatimiseen. Laitos- tai esim. tutkinto-ohjelmakohtaiset ohjeet ovat aina ensisijaisia suhteessa kirjaston esittämiin yleisiin malleihin. Esimerkkivastauksia:

Kaurasen, Mustakallion ja Palmgrenin (2007, s. 74-75) mukainen esimerkkivastaus (kirja - Harvardin järjestelmä):
Wilson, S. 1984. Electron correlation in molecules. 2nd ed. Oxford, United Kingdom: Clarendon Press. 281 s. (International series of monographs on chemistry 11). ISBN 0-19-855617-9.

Kaurasen, Mustakallion ja Palmgrenin (2007, s. 74-75) mukainen esimerkkivastaus (e-kirja - Harvardin järjestelmä): Marconi, J. 2002. Cause Marketing. Chicago, USA: Dearborn Trade, A Kaplan Professional Company. 240 s. ISBN 978-0-7931-5258-2 (painettu) ISBN 978-0-7931-5258-2 (sähköinen).

Kaurasen, Mustakallion ja Palmgrenin (2007, s. 74-75) mukainen esimerkkivastaus (kirja - numeroviitejärjestelmä):
1. Wilson, S. Electron correlation in molecules. 2nd ed. Oxford, United Kingdom: Clarendon Press, 1984. 281 s. (International series of monographs on chemistry 11). ISBN 0-19-855617-9.

Kaurasen, Mustakallion ja Palmgrenin (2007, s. 74-75) mukainen esimerkkivastaus (e-kirja-numeroviitejärjestelmä): 1. Marconi, J. Cause Marketing. Chicago, USA: Dearborn Trade, A Kaplan Professional Company, 2002. 240 s. ISBN 978-0-7931-5258-2 (painettu) ISBN 978-0-7931-5258-2 (sähköinen).




4.2 Artikkelit

Tieteellisissä kausijulkaisuissa julkaistut artikkelit sisältävät uusimman tutkimusalan tiedon. Kaikki tieteellisissä aikakausilehdissä julkaistut artikkelit ovat käyneet läpi asiantuntija-arvioinnin. Nellin kautta löytyvät viitetietokannat sisältävät viitetiedot useista kustantajakohtaisista e-lehtitietokannoista, joten ne ovat erittäin hyvä vaihtoehto tiedonhaun alkuvaiheessa. Viitetietokannoista voit myös etsiä nopeasti uutta materiaalia erilaisten viittaussuhteiden ja selausmahdollisuuksien kautta.

ISI Web of Knowledge ja Scopus tietokannat valitsevat tarkoin sisältönsä, joten tieteellisen lehden indeksointia niissä voidaan pitää ikään kuin laatusuosituksena. Ne opettavat käyttäjälleen paljon yksittäisen tieteenalan merkittävimmistä julkaisuista. Scopus tietokannassa viitteisiin liittyy Exlibriksen SFX-link resolver -linkit, joiden avulla voit tarkistaa kyseisten artikkelien saatavuuden Aalto-yliopiston kirjaston kokoelmista. (kts. Tekniikan alan viitetietokannat).

Jos et ole vielä katsonut yleistä videota SFX-palvelusta, niin tee se nyt.

Tehtävä 4.2 Testaa Scopus tietokantaa (jos teet tehtävää kampusalueen ulkopuolelta, niin muista kirjautua Nelliin), ja hae itsellesi 3-5 tärkeän artikkelin viitetiedot. Viitteen lopussa olevan SFX-linkin kautta näet, että onko artikkelin kokoteksti saatavissa kirjaston elektronisesta kokoelmasta. Muista kirjoittaa löytämäsi viitteet lähdeluettelomuotoon (kts. kirjaston ohjeet lähdeluettelon tekemisestä) Huom. omalla laitoksellasi saattaa olla omat eriävät käytäntönsä viitteiden hallintaan ja lähdeluettelon laatimiseen. Laitos- tai esim. tutkinto-ohjelmakohtaiset ohjeet ovat aina ensisijaisia suhteessa kirjaston esittämiin yleisiin malleihin.

Löydätkö aikaisemmin Google Scholarilla löytämäsi artikkelit myös aineistonsa tarkemmin valitsevasta Scopuksesta (vaikka et lähdettäsi löytäisikään, niin se ei tarkoita, ettet voisi niitä työssäsi käyttää. Sinun pitää vain hieman tarkemmin tutkia, että minkälaisesta lähteestä on kysymys)? Jos GS:llä löytämäsi artikkelit löytyvät myös Scopuksesta, niin voit käyttää niitä myös tämän tehtävän vastauksessa.

Kaurasen, Mustakallion ja Palmgrenin (2007, s. 76-77) mukainen esimerkkivastaus
(artikkeli elektronisessa kausijulkaisussa - Harvardin järjestelmä):
Abbas, H. & Magnusson, C. & Yngstrom, L. & Hemani, A. 2011. Addressing dynamic issues in information security management. Information Management & Computer Security. [Verkkolehti]. Vol. 19:1. S. 5-24. [Viitattu 30.8.2011]. DOI 10.1108/09685221111115836. ISSN 1758-5805.

Kaurasen, Mustakallion ja Palmgrenin (2007, s. 76-77) mukainen esimerkkivastaus
(artikkeli elektronisessa kausijulkaisussa - numeroviitejärjestelmä):
1. Lassalle, V. L. & Failla, M. D. & Vallés, E. M. & Martin-Martinez, J. M. Chemical modification of styrene-butadiene-styrene co-polymer by grafting of N-carbamyl maleamic acid. Journal of adhesion science and technology. [Verkkolehti]. Vol. 18:15. 2004. S. 1849-1860. [Viitattu 14.2.2005]. DOI:10.1163/1568561042708359. ISSN 1568-5616.




4.3 Opinnäytetyöt

Aiheestasi aikaisemmin tehdyt opinnäytetyöt antavat hyvän vertailupohjan esimerkiksi oman työn laajuuteen ja jäsentämiseen liittyvissä kysymyksissä. Niiden sisältämät kirjallisuusviitteet saattavat olla myös oman työsi kannalta hyödyllisiä. Aikaisempia opinnäytetöitä tarkastelemalla saa lisäksi käsityksen oikeaoppisen tieteellisen viittaustekniikan tärkeydestä.

Aalto-yliopiston avoin julkaisuarkisto AaltoDoc on juuri avattu. AaltoDoc sisältää uusimmat elektronisessa muodossa olevat diplomityövaiheen opinnäytetyöt, lisensiaatintyöt ja väitöskirjat kaikista Aallon korkeakouluista. Vaikka AaltoDoc on julkaisuarkistona nuori, on se jo kätevä väline avointen opinnäytteiden paikantamista ja lukemista varten. Tekniikan alan vanhemmat opinnäytteet löydät kattavasti Otaniemen kampuskirjaston tuottamasta Inssi-tietokannasta.

Tehtävä 4.3 Hae Aaltodoc-julkaisuarkistosta tai Inssi-tietokannasta kolmen aiheeseesi sopivan diplomityön viitetiedot (Inssin etäkäyttämiseksi kirjaudu tietokantaan tämän tehtävän sisältämien linkkien kautta). Muista kirjoittaa löytämäsi viitteet lähdeluettelomuotoon.

Kaurasen, Mustakallion ja Palmgrenin (2007, s. 79) mukainen esimerkkivastaus (opinnäyte - Harvardin järjestelmä): Kannala, J. 2004. Viemäriputken muodon määrittäminen videokuvasta. Diplomityö. Teknillinen korkeakoulu, teknillisen fysiikan ja matematiikan osasto. Espoo. 76 s.




4.4 Standardit ja muu faktatieto

Standardisointi merkitsee yhtenäisten sääntöjen laatimista helpottamaan viranomaisten, elinkeinoelämän ja kuluttajien elämää (kts. Tekniikan alan patentit ja standardit). Vaikka standardi on usein vain suositus, on tiettyjä viranomaisten määräyksissä mainittuja standardeja yleensä pakko noudattaa. Standardeja käytetään opiskelujen aikana myös esimerkiksi harjoitustöissä, sillä ne esittävät tiiviissä muodossa eri aloilla tarvittavia tärkeitä menetelmiä ja tuotteiden ominaisuuksia. Standardisoinnista Suomessa vastaa Suomen Standardoimisliitto (SFS), joka vahvistaa kansalliset SFS-standardit ja julkaisee ne. Aalto-yliopiston tilaamat SFS-standardit ovat luettavissa elektronisessa muodossa Nelli-portaalin kautta.

Tehtävä 4.4 Hae Nelli-portaalin kautta SFS-standardeista yksi omalle työllesi tärkeä standardi (vinkki: Nellissä ’pikalinkit’ -> ’patentit ja standardit’ -> SFS -> SFS-aineistossa F2200 -> ’avaa kokoelma’ -> ’sopimuksen julkaisut’). Muista kirjoittaa löytämäsi viitteet lähdeluettelomuotoon.

Kaurasen, Mustakallion ja Palmgrenin (2007, s. 82) mukainen esimerkkivastaus (standardi - Harvardin järjestelmä): SFS-EN 81-80. 2004. Hissien suunnittelua ja rakentamista koskevat turvallisuusohjeet. Käytössä olevat hissit. Osa 80: Säännöt käytössä olevien henkilö- ja tavarahenkilöhissien turvallisuuden parantamiseksi. Helsinki: Suomen standardisoimisliitto. 72 s.





5 Hakutulosten arviointi ja tulosten hyödyntäminen omassa tutkimushankkeessa

Tieteellisen tekstin tunnusmerkkeihin kuuluu se, että se käsittelee suhdettaan tieteenalan aikaisempaan tutkimukseen. Aikaisempaa tutkimusta ja sen tuloksia voidaan hyödyntää esimerkiksi omien tutkimukseen liittyvien valintojen perustelussa. Laajoja tulosjoukkoja tuottavissa tiedonhauissa usein korostuu kyky arvioida löydettyjen dokumenttien tieteellistä tasoa, ja täten myös hyödynnettävyyttä esim. edellä mainitulla tavalla.

Edellinen ongelma korostuu palveluissa, jotka indeksoivat suuria määriä aineistoja (esim. Googlen palvelut). Näistä palveluista haettaessa kannattaa löydettyjen dokumenttien tieteelliseen tasoon ja niiden julkaisijaan kiinnittää erityistä huomiota. Jos taas hyödynnät tiedonhaussasi esimerkiksi aineistonsa valitsevia tieteellisiä viitetietokantoja, kuten Scopusta ja ISI Web of Knowledgea, niin edellinen ongelma on vähäisempi, sillä tieteellisen lehden indeksointia edellisissä tietokannoissa voidaan pitää ikään kuin laatusuosituksena. Kannattaa kuitenkin muistaa, että esimerkiksi Scopuksen ja ISI WoKin sisältö on vahvasti painottunut luonnontieteisiin, tekniikkaa ja lääketieteeseen. Parhaan tuloksen saat ehkä kokeilemalla useita erilaisia palveluja.

Huolellisesti laaditut viittaukset (sekä teksti- että lähdeviitteet ks. kirjaston ohjeet viittauskäytännöistä) ovat yksi keskeisimmistä tieteellisen tekstin tunnusmerkeistä. Tieteellisten tekstien kirjoittajien tulisi huolellisesti erotella muilta kirjoittajilta lainatut lauseet sekä merkitä lähdeluetteloon tarkasti mistä teoksesta kyseiset lauseet ovat peräisin. Omalta diplomityöltäsi edellytetään myös tarkkoja ja oikeaoppisia tekstiviitemerkintöjä. Huom. omalla laitoksellasi saattaa olla omat eriävät käytäntönsä viitteiden hallintaan ja lähdeluettelon laatimiseen. Laitos- tai esim. tutkinto-ohjelmakohtaiset ohjeet ovat aina ensisijaisia suhteessa kirjaston esittämiin yleisiin malleihin.

Tiedonhankinta ja oppiminen kietoutuvat yhteen monimutkaisilla tavoilla. Usein parhaat löytämäsi lähteet käynnistävät uusia tiedonhankinnan syklejä. Onnea diplomityöhösi!

Tehtävä 5 Tutki löytämiäsi lähteitä ja valitse niistä yksi kirjaston kokoelmista välittömästi saatavilla oleva elektroninen artikkeli tai elektroninen kirja, joka vaikuttaa työsi kannalta merkittävimmältä. Tarkastele löytämääsi lähdettä seuraavasti.

  • Ilmoita artikkelin tai e-kirjan tiedot kirjallisuusviitemuodossa (voit kopioida ne suoraan tehtävästä 4.1 tai 4.2)
  • Löydätkö valitsemastasi lähteestä tutkimuskysymykset tai tutkimustehtävän ja tutkimuksen lopputuloksen? Mitkä ne ovat? Kirjoita ne auki käyttämällä valitsemasi järjestelmän mukaisia tekstiviitteitä (ks. kirjaston ohjeet viittauskäytännöistä).
  • Tutki lähteesi lähdeluetteloa. Löydätkö sieltä uusia kiinnostavia viitteitä? Copy-pastaa yksi itseäsi mahdollisesti kiinnostava viite tähän tehtävään.

Esimerkkivastaus (jossa siis hyödynnetty Harvardin järjestelmää sekä teksti- että lähdeviitteessä):
Vakkari, P. 2008. Perceived influence of the use of electronic information resources on Scholarly work and publication productivity. Journal of the American Society for Information Science and Technology. [Verkkolehti]. Vol. 59:4. S. 602-612. [Viitattu 31.5.2012]. DOI: 10.1002/asi.20769. ISSN 1532-2890.

Vakkarin (2008) tutkimus tarkasteli tutkijoiden käsityksiä siitä, miten elektronisten aineistojen hyödyntämisen nähtiin vaikuttavan sekä heidän työnsä tuottavuuteen että tutkijan työhön yleisesti. Tutkijat kokivat, että elektronisten resurssien hyödyntäminen tutkimustyössä on merkittävästi parantanut informaatioresurssien saatavuutta sekä laajentanut käytössä olevan tutkimuskirjallisuuden määrää. Ne tutkijat jotka kokivat, että elektronisten aineistojen myötä erilaisten aineistojen saatavuus on parantunut, myös julkaisivat eniten kansainvälisissä lehdissä. (Vakkari 2008, s. 610.)

Copy-pastattu viite: Barjak, F. (2006). Research productivity in the Internet era. Scientometrics, 68(3), 343-360.





Lähteet

Kauranen, I., Mustakallio, M. & Palmgren, V. 2007. Tutkimusraportin kirjoittamisen opas opinnäytetyön tekijöille. 2. korjattu painos. Espoo: Teknillinen korkeakoulu. 109 s. ISBN 951-22-8359-x.




Maintained by infolib (ät) tkk.fi