haku: @keyword väsyminen / yhteensä: 37
viite: 28 / 37
Tekijä: | Göös, Jussi |
Työn nimi: | Ruoripotkurilaitteen hitsatun rakenteen väsymismitoitus |
Fatigue design of a welded azimuthing thruster structure | |
Julkaisutyyppi: | Diplomityö |
Julkaisuvuosi: | 2009 |
Sivut: | 67 (+9) Kieli: fin |
Koulu/Laitos/Osasto: | Sovelletun mekaniikan laitos |
Oppiaine: | Lujuusoppi (Kul-49) |
Valvoja: | Marquis, Gary |
Ohjaaja: | Tervonen, Matti |
OEVS: | Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossaOppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa. Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/ Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.
Kirjautuminen asiakaskoneille
Opinnäytteen avaaminen
Opinnäytteen lukeminen
Opinnäytteen tulostus
|
Sijainti: | P1 Ark Aalto 5072 | Arkisto |
Avainsanat: | azimuthing thruster fatigue finite element method hot spot stress effective notch stress durability weld ruoripotkurilaite väsyminen elementtimenetelmä hot spot -jännitys tehollinen lovijännitys kestoikä hitsi |
Tiivistelmä (fin): | Tämän diplomityön tavoitteena oli tehdä uuden tuotesukupolven ruoripotkurilaitteen rakenteelle väsymistarkastelu ja etsiä sopiva mitoitusmenetelmä hitsatun rakenteen väsymiskestävyyden laskentaan. Tarkastelun kohteena olevasta ruoripotkurilaitteesta oli tehty suuri elementtimalli. Mallinnusmenetelmänä oli käytetty elementtimenetelmää. Laskennassa oli huomioitu ruoripotkurilaitteeseen kohdistuvat kuormat erilaisissa operointitilanteissa. Jännitystulosten pohjalta määritettiin ruoripotkurin teräsrakenteen kriittiset hitsausliitokset väsymiselle. Väsymismitoitusmenetelmä, FE -tulokset, ja kuormitusprofiili kohdistettiin potentiaalisiin ongelmakohtiin. Kestoiän laskennassa käytettiin International Institute of Weldingin mukaista rakenteelliseen hot spot -jännitykseen ja teholliseen lovijännitykseen perustuvaa väsymismitoitusmenetelmää. Väsymismitoitusmenetelmän vaatiman tarkan FE -mallin avulla laskettiin rakenteen väsymiskestoikä käyttäen liitoskohtaisia SN-käyriä. Laskennassa huomioitiin meriteollisuuden luokituslaitosten vaatimukset sekä hitsiliitosten laadun ja geometrian vaikutukset kestoikään. Suuren risteilijäaluksen pitkäaikaisiin täysmittakaavamittauksiin perustuvalla kuormitusprofiililla saavutettiin lähes kuusinkertainen kestoikä vaadittuun verrattuna. Kokemuksen ja teoreettisen ylärajaprofiilin tuottaman kestoiän perusteella tätä ei kuitenkaan voida pitää yleistettävänä tuloksena. Eri alustyyppien operointeja vastaavien kuormitusprofiilien määritys vaatii vielä lisää tutkimusta, operointitietojen hankintaa, mittauksia ja tulosten analysointia. |
Tiivistelmä (eng): | The goal of this thesis was to assess the fatigue strength of the welded structure for a new generation of azimuthing thruster and to develop a suitable design methodology for the calculation of the fatigue strength of similar welded structures. The azimuthing thruster for the thesis was modelled using the finite element method. Loads affecting the azimuth thruster in varying operational situations were taken into account in the calculations. FE results, measured load data and fatigue design methods for welded steel structures were combined and potential trouble spots in the thruster structure were identified. Solutions to attain adequate fatigue strength were proposed. The structural hot spot stress method and the effective notch stress method as defined by the International Institute of Welding were used to estimate the durability of the structures. These verified procedures combine specific S-N curves with strict FE modelling requirements. Regulations of the maritime classification societies and the effects of weld geometry and quality were taken into account during the assessment. Design load spectra including cycles of various stress ranges were developed based on the expected service profile of the thruster. The expected fatigue life, based on long-term, full-scale measurements from a large cruise ship was nearly six times higher compared to required service life of the structure. The service life calculation was based on an upper-limit load profile that was developed based on empirical experience and a theoretical understanding of the thruster. However, the results cannot be generalized. Various types of vessels operating with corresponding load profiles will require further research, ship operation data, measurements, and results of analysis. |
ED: | 2010-02-03 |
INSSI tietueen numero: 38858
+ lisää koriin
INSSI