haku: @author Kujala, Mikko / yhteensä: 3
hakutulos-lista
viite: 3 / 3
« edellinen | seuraava »
Tekijä:Kujala, Mikko
Työn nimi:Metallipitoisuuksien määrittäminen valkaisumassasta - näytteen esikäsittelyn automatisointi ja plasma-atomiemissiospektrometrinen mittaus on-line -analyysiä varten
Determination of different metals in pulp matrix - preliminary studies on the feasibility of the pretreatment automatization for the subsequent on-line analysis with ICP
Julkaisutyyppi:Diplomityö
Julkaisuvuosi:2000
Sivut:89      Kieli:   fin
Koulu/Laitos/Osasto:Kemian tekniikan osasto
Oppiaine:Epäorgaaninen kemia   (Kem-35)
Valvoja:Kulmala, Sakari
Ohjaaja:Sillanpää, Mika
OEVS:
Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje
sulje

Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossa

Oppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa.

Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/

Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.

Kirjautuminen asiakaskoneille

  • Aalto-yliopistolaiset kirjautuvat asiakaskoneille Aalto-tunnuksella ja salasanalla.
  • Muut asiakkaat kirjautuvat asiakaskoneille yhteistunnuksilla.

Opinnäytteen avaaminen

  • Asiakaskoneiden työpöydältä löytyy kuvake:

    Aalto Thesis Database

  • Kuvaketta klikkaamalla pääset hakemaan ja avaamaan etsimäsi opinnäytteen Aaltodoc-tietokannasta. Opinnäytetiedosto löytyy klikkaamalla viitetietojen OEV- tai OEVS-kentän linkkiä.

Opinnäytteen lukeminen

  • Opinnäytettä voi lukea asiakaskoneen ruudulta tai sen voi tulostaa paperille.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi tallentaa muistitikulle tai lähettää sähköpostilla.
  • Opinnäytetiedoston sisältöä ei voi kopioida.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi muokata.

Opinnäytteen tulostus

  • Opinnäytteen voi tulostaa itselleen henkilökohtaiseen opiskelu- ja tutkimuskäyttöön.
  • Aalto-yliopiston opiskelijat ja henkilökunta voivat tulostaa mustavalkotulosteita Oppimiskeskuksen SecurePrint-laitteille, kun tietokoneelle kirjaudutaan omilla Aalto-tunnuksilla. Väritulostus on mahdollista asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Väritulostaminen on maksullista Aalto-yliopiston opiskelijoille ja henkilökunnalle.
  • Ulkopuoliset asiakkaat voivat tulostaa mustavalko- ja väritulosteita Oppimiskeskuksen asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Tulostaminen on maksullista.
Sijainti:P1 Ark TKK  4188   | Arkisto
Tiivistelmä (fin):Työn kirjallisuusosassa on tarkasteltu TCF-sellunvalkaisussa ongelmaksi muodostuneita siirtymämetalleja: näiden vuorovaikutusta sellun ja valkaisukemikaalien kanssa, pitoisuuksien kontrollointia eri menetelmin ja prosessin vesikiertojen sulkemisen vaikutusta eri spesiesten akkumuloitumiseen.
Lisäksi luodaan katsaus prosessianalytiikassa yleistyviin on-line -mittausmenetelmiin keskittyen lähinnä spektrometrisiin sovelluksiin.

Työn kokeellisessa osassa pyrittiin kehittämään yksinkertainen ja luotettava, on-line -mittauksiin soveltuva näytteen esikäsittelytekniikka, jolla valkaisuprosessin säädön kannalta mielenkiintoisimmat metallit saataisiin liuotettua sellumatriisista nestefaasiin ICP-mittausta varten.
Liuotuksissa vertailtiin neljää erilaista kelaatinmuodostajaa ja kahta happokäsittelyä sekä tutkittiin sekoituksen sekä lämpötila- ja aikafunktion vaikutusta.
Tutkittavia metalleja olivat Al, Ba, Ca, Cu, Cr, Fe, Mg, Mn, Ni, Ti ja Zn.
Tutkittavia sellutyyppejä oli kolme: kaksi havusellua ja yksi koivusellu.

Kokeissa havaittiin, että varsin yksinkertaisella kompleksointikäsittelyllä voitiin sellun sisältämistä metalleista liuottaa lähes täydellisesti (>95 %) ainakin Ba, Ca, Mg, Mn ja Zn.
Alumiinin saannot olivat sellutyypistä riippuen 15-40 % ja raudan 40-60 %.
Tutkitut näytteet sisälsivät kuparia, kromia, nikkeliä ja titaania hyvin vähän.

Parhaat saannot saavutettiin miedolla happokäsittelyllä, ns. happohydrolyysillä.
Materiaalikorroosio-ongelmien vuoksi tämän menetelmän soveltuvuus käytäntöön on kuitenkin vielä kyseenalainen.
Kelaatinmuodostajista parhaat saannot saavutettiin fosfonihapporyhmiä sisältävällä DTPMP:lla.
Optimaalinen lämpötila oli 85 °C ja kontaktiaika 15 minuuttia.
Aminokarboksyylihapoilla havaittiin lisäksi korrelaatio metallien kompleksoitumisreaktion ehtotasapainovakion ja saannon välillä.

DTPMP-menetelmä validoitiin määrittämällä sen lineaarisuusalue sekä toteamis- ja määritysrajat kullekin metallille.
Menetelmän toistuvuus ja uusittavuus sekä häiriökestävyys erilaisille sellutyypeille olivat hyvät.
ED:2000-10-06
INSSI tietueen numero: 15848
+ lisää koriin
« edellinen | seuraava »
INSSI