haku: @instructor Holopainen, Matti / yhteensä: 6
viite: 6 / 6
« edellinen | seuraava »
| Tekijä: | Turunen, Hannakaisu |
| Työn nimi: | Pitkämatkaisen linja-autoliikenteen yhteysvälien merkittävyyden arviointi |
| Estimation of the significance of long-distance bus connections | |
| Julkaisutyyppi: | Diplomityö |
| Julkaisuvuosi: | 2007 |
| Sivut: | 102+22 Kieli: fin |
| Koulu/Laitos/Osasto: | Rakennus- ja ympäristötekniikan osasto |
| Oppiaine: | Liikennetekniikka (Yhd-71) |
| Valvoja: | Luttinen, Tapio |
| Ohjaaja: | Holopainen, Matti |
| OEVS: | Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossaOppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa. Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/ Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.
Kirjautuminen asiakaskoneille
Opinnäytteen avaaminen
Opinnäytteen lukeminen
Opinnäytteen tulostus
|
| Sijainti: | P1 Ark Aalto | Arkisto |
| Tiivistelmä (fin): | Pitkämatkainen linja-autoliikenne on historiansa alusta asti toiminut Suomessa yrittäjävetoisesti. Linja-autoliikenteen väylästön ja pysäkkien suunnittelusta, rakentamisesta ja kunnossapidosta vastaa Tiehallinto. Nykyään Tiehallinto on mukana joukkoliikenteen toimintaedellytysten kehittämisessä muiden joukkoliikenteestä vastaavien tahojen kanssa. Liikennetarpeeseen ja kulkutavan valintaan vaikuttamalla Tiehallinto voi paremmin hallita liikenteen kasvua ja sen vaikutuksia. Pitkämatkaisen linja-autoliikenteen yhteysvälien merkittävyyden arviointi auttaa priorisoimaan joukkoliikennehankkeita ja se edistää myös joukkoliikenteen näkökulman huomioon ottamista jokapäiväisessä tienpidossa. Tutkimuksen tavoitteena on muodostaa kuva linja-autoliikenteen nykytilanteesta. Kuvausta täydennetään tarkastelemalla alan eri toimijatahoja ja yhteistyömuotoja. Toisena tavoitteena on löytää pitkämatkaisen linja-autoliikenteen yhteysvälien merkittävyyttä hyvin kuvaavat tekijät ja kehittää yhteysvälien ryhmittelymenetelmä. Tutkimuksessa tarkastellaan palvelutasoa ja saavutettavuutta linja-autoliikenteen yhteysvälien merkittävyyden mittareina. Palvelutason ja saavutettavuuden mittareiden avulla voidaan arvioida, mitkä muuttujat kuvaavat hyvin yhteysvälien merkittävyyttä. Nykytilannekuvausta täydentämään ja alan eri toimijatahojen näkemysten kartoittamiseksi tutkimuksessa toteutetaan asiantuntijahaastattelut. Haastateltavina on virkamiehiä linja-autoliikenteen hallinnosta vastaavilta tahoilta, suunnittelijoita ja asiantuntijoita konsultti- ja tutkimuspuolelta sekä lisäksi linja-autoyritysten edustajia ja operointipuolen asiantuntijoita. Yhteysvälitarkastelua varten tutkimuksessa kerätään saavutettavuutta, joukkoliikenteen palvelutasoa ja väyläverkon palvelutasoa kuvaavat muuttujat ja niiden yhteysvälikohtaiset arvot 33 päätieverkon yhteysvälille. Linja-autoliikenteen yhteysvälien merkittävyyttä arvioidaan yhdistämällä laadullinen ja määrällinen tutkimusote. Haastattelututkimuksesta saadaan oletukset yhteysvälien merkittävyydestä ja yhteysvälityypeistä. Tilastollisen aineiston pohjalta yhteysvälien merkittävyyden arviointikriteereitä ja ominaisuuksia tarkastellaan klusterianalyysilla. Menetelmän avulla muodostetaan neljä yhteysvälityyppiä, joiden perusteella voidaan arvioida yhteysvälin merkitystä ja ominaisuuksia. Yhteysvälin parantamistoimenpiteet tulee suunnitella ottamalla huomioon sen yksilölliset ominaispiirteet. Yhteysvälin päätepisteet, junayhteyden olemassaolo ja kysyntä yhteysvälillä ovat sen merkittävyyden mittareita. Yhteysvälitarkastelun perusteella tutkimuksessa nähdään, että yhteysvälejä voidaan ryhmitellä tilastollisen menetelmän avulla järkevästi. Pitkämatkaisen linja-autoliikenteen toimintaympäristön kuvaus ja yhteysvälien merkittävyyden arviointi edistävät linja-autoliikenteen toimintaympäristön kehittämistä Suomessa. Yhteistyötä alalla pidetään tärkeänä ja vain sen avulla saadaan toteutettua parhaat linja-autoliikenteen toimintaa helpottavat toimenpiteet. Tulevaisuuden liikennepolitiikka määrää, mihin suuntaan pitkämatkainen linja-autoliikenne Suomessa kehittyy. Haasteiden edessä linja-autoalan toimijoiden tavoitteiden yhdistäminen on ensimmäinen askel kohti toimivaa liikennejärjestelmää. |
| ED: | 2007-02-20 |
INSSI tietueen numero: 33113
+ lisää koriin
« edellinen | seuraava »
INSSI