haku: @instructor Vartiainen, Matti / yhteensä: 49
viite: 12 / 49
| Tekijä: | Björklund, Tua |
| Työn nimi: | Product development expert problem representations |
| Tuotekehitysasiantuntijoiden ongelmarepresentaatiot | |
| Julkaisutyyppi: | Lisensiaatintutkimus |
| Julkaisuvuosi: | 2011 |
| Sivut: | iii + 69 + liitt. (+8) Kieli: eng |
| Koulu/Laitos/Osasto: | Tuotantotalouden laitos |
| Oppiaine: | Työpsykologia ja johtaminen (TU-53) |
| Valvoja: | Vartiainen, Matti |
| Ohjaaja: | Vartiainen, Matti |
| OEVS: | Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossaOppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa. Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/ Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.
Kirjautuminen asiakaskoneille
Opinnäytteen avaaminen
Opinnäytteen lukeminen
Opinnäytteen tulostus
|
| Sijainti: | P1 Ark Aalto 8112 | Arkisto |
| Avainsanat: | expertise product development engineering design problem representation problem structuring relevancy perceptions design briefs asiantuntijuus tuotekehitys suunnittelu ongelmarepresentaatio ongelman strukturointi oleellisuusarvio toimeksianto |
| Tiivistelmä (fin): | Tuotekehitysasiantuntijuuden, eli tuotekehitysongelmien systemaattisesti menestyksekkäiden ratkaisijoiden tutkimus voi luoda perustan tuotekehityksen koulutukselle selventämällä vaadittujen taitojen ja tietojen luonnetta. Toisin kuin usein tutkituissa hyvin määritellyissä ongelmissa, tuotekehityksessä ja muussa tietotyössä ammattilaiset kohtaavat epämääräisiä ja monimutkaisia ongelmia. Näiden ongelmien määrittely ja rajaaminen vaatii taitoa ja vaikuttaa merkittävästi myöhempään ratkaisuprosessiin. Suurin osa olemassa olevasta tutkimuksesta pohjaa kuitenkin opiskelijoihin tai yksittäisiin ammattilaisiin. Tämä lisensiaatin työ tutkii miten edistyneiden tuotekehitysopiskelijoiden ja suositeltujen ammattituotekehittäjien alustavat ongelmarepresentaatiot oikeista tuotekehitysongelmista eroavat toisistaan. Seitsemän asiantuntijaa ja seitsemän noviisia luki viisi tuotekehitystoimeksiantoa ja vastasi strukturoituun haastatteluun niitä koskien. Vastaukset segmentoitiin yksittäisiksi väitteiksi, ja segmentit kategorisoitiin datalähtöisesti temaattisen samankaltaisuuden perusteella. Noviisien ja asiantuntijoiden tuottamien segmenttien välisiä eroja tarkasteltiin sekä laadullisesti että tilastollisesti käyttäen Mann Whitney U-testiä. Eksperttien representaatiot olivat sekä laajempia, syvempiä että yksityiskohtaisempia. He loivat enemmän yhteyksiä tiedossa sekä ongelman sisällä että ongelman ja aikaisemman tiedon välillä. Asiantuntijoiden representaatiot tuntuivat olevan myös enemmän suunnattuja toimintaan: Asiantuntijat rajoittivat pohdintansa ongelman ratkaisemiseen, ottivat proaktiivisemman roolin informaation etsimiseen ja olivat yksityiskohtaisempia etenemissuunnitelmissaan. Sen lisäksi että noviisit tuottivat vähemmän segmenttejä ylipäätänsä, he käyttivät niistä suuremman osan pohtimaan ongelman esitystapaa ja pyrkivät saamaan valmiita vastauksia kysymyksiinsä asiakkailta. Tulokset viittaavat oleellisuusarvioiden, ongelman strukturoinnin ja tiedonvälisten yhteyksien huomioinnin representaatioissa olevan hedelmällisiä kohteita tuotekehityskoulutuksen kehittämisessä paremmin vastaamaan ammattilaisten kohtaamia tarpeita ja luomaan pohja onnistuneelle ongelmanratkaisulle tuotekehityksessä. |
| Tiivistelmä (eng): | Studying product development expertise, i.e. the systematic successful solving of product development problems, can provide the foundation for product development training and education by informing what skills and knowledge are required. In contrast to much-studied well-defined problems, product development professionals address vague, wicked problems, like many knowledge workers. Defining and structuring these problems has a major influence on subsequent product development problem solving, and demands considerable levels of skill. However, previous research has been largely based on students, or at best, individual experts, and several open questions remain. This thesis explores the differences in the initial problem representations of real-life product development problems between advanced product development engineering students and recommended, professional experts. Seven experts and seven novices read five design briefs and completed a structured interview on each design brief. Their answers were segmented into individual propositions, and these segments were categorized based on thematic similarity in a bottom-up coding process. Differences between the novice and expert segments in each category were compared both qualitatively and statistically utilizing the Mann Whitney U test. The experts demonstrated representations that were superior in extent, depth and level of detail. They elicited more interconnections both within the problem information and between the problem and previous knowledge. The expert representations seemed also to be more geared towards action, with experts restricting their efforts towards solving the problems, taking a more proactive role in finding information, and having more detailed plans on how to proceed. The novices not only were more limited in activity, but spent more effort on evaluating the problem presentation and aimed to gain ready answers for their questions from the clients. The results indicate that targeting relevancy perceptions, problem structuring skills, and especially accommodating for interconnections in the representations can be a key factor in developing product development education to better match the requirements faced by professionals and enable successful product development problem solving. |
| ED: | 2011-11-21 |
INSSI tietueen numero: 42981
+ lisää koriin
INSSI