haku: @keyword työpaja / yhteensä: 4
viite: 2 / 4
Tekijä: | Mattila, Henna |
Työn nimi: | Workshop as a method for organisational development |
Työpaja organisaation kehittämisen menetelmänä | |
Julkaisutyyppi: | Diplomityö |
Julkaisuvuosi: | 2012 |
Sivut: | vii + 123 + liitt. Kieli: eng |
Koulu/Laitos/Osasto: | Perustieteiden korkeakoulu |
Oppiaine: | Työpsykologia ja johtaminen (TU-53) |
Valvoja: | Järvenpää, Eila |
Ohjaaja: | Timonen, Hanna |
OEVS: | Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossaOppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa. Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/ Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.
Kirjautuminen asiakaskoneille
Opinnäytteen avaaminen
Opinnäytteen lukeminen
Opinnäytteen tulostus
|
Sijainti: | P1 Ark Aalto 7914 | Arkisto |
Avainsanat: | workshop organisation development democratic dialogue mirror material problem-solving työpaja organisaation kehittäminen demokraattinen dialogi peiliaineisto ongelmanratkaisu |
Tiivistelmä (fin): | Organisaatiot toimivat nopeasti muuttuvissa ympäristöissä. Muutosta on hallittava jatkuvasti, mikä lisää organisaatioiden kehittämisen tarvetta. Tämä opinnäyte tarkastelee organisaation kehittämistä sekä osallistavia menetelmiä organisatoriseen kehittämiseen ohjelmistokehityksen kontekstissa. Työn tavoitteena on vastata seuraaviin tutkimuskysymyksiin: "Miten työpajoja voidaan käyttää organisaatioiden jatkuvan kehittämisen menetelmänä?" ja "Minkälainen työpajamenetelmä toimii ohjelmistokehityksen kontekstissa?". Työssä suunniteltiin uusi työpajamenetelmä soveltaen ajatuksia ja käsitteitä kolmesta eri työpajamenetelmästä: työkonferenssista, muutoslaboratoriosta ja tulevaisuusverstaasta. Työpaja pilotoitiin kaksi kertaa tutkimuksen kohdeyrityksessä. Työpajoista kerättiin tutkimusaineistoa videotallenteina sekä osallistuvan havainnoinnin, palautekyselyn ja haastatteluiden avulla. Tämä aineisto analysoitiin käyttäen laadullista sisällönanalyysiä ja työpajojen tuloksia vertailtiin toisiinsa. Tulosten pohjalta menetelmää kehitettiin eteenpäin. Tutkimuksen merkittävimmät tulokset työpajamenetelmän käytöstä ovat, että työpajojen suunnittelu ja toimeenpano vaativat aikaa, työpajan fasilitaattorin pitäisi tuntea menetelmä ja työympäristö, ja työpajan kehitysteema sekä osallistujat pitäisi valita harkiten ja kaikki asianosaiset huomioon ottaen. Lisäksi työpajan kehityskohteen nykytila pitäisi kuvata ja analysoida työpajassa sellaisen materiaalin avulla, joka on tarpeeksi läheltä teemaa. Jatkotutkimusta tarvitaan, jotta voitaisiin selvittää miten työpajamenetelmä toimii osana organisaation jatkuvaa kehittämistyötä. Tutkimuksen tulosten perusteella näyttäisi siltä, että työpajan käyttäminen jatkuvan kehittämisen välineenä vaatii sen, että joku organisaation työntekijä ottaa kehitystyön vastuulleen. |
Tiivistelmä (eng): | Organisations operate in rapidly changing environments, where they have to manage change continuously. This creates an increasing need for organisational development. This thesis studies organisation development and participatory methods for organisational development in the context of software development. The research questions are "How to use workshops as a method for continuous organisation development?" and "What kind of workshop method works in the context of software development?" In this thesis, I present a workshop method created using concepts from three different methods for development: work conference, change laboratory, and future workshop. I piloted the workshop method twice in a case study in the field of software development. Data from the workshops was collected through video recordings, participant observation, feedback enquiry and interviews. This data was analysed using qualitative content analysis and the results of the two workshops were compared to each other. Based on these results, the workshop method was developed further. The main findings of this study show that the planning and conducting workshops requires time, that the facilitator of workshop should be familiar with the method and know the work context, that the theme of development and participants should be chosen carefully and everyone involved should be taken into account, and that the present state of the development theme should be described and analysed in the workshop with the help of material close to the theme. Future research is needed to find out how the workshop method works in the context of continuous development. It seems that continuous development requires someone within the organisation who takes responsibility for the change process. |
ED: | 2013-01-11 |
INSSI tietueen numero: 45790
+ lisää koriin
INSSI