search query: @keyword Vantaa / total: 17
reference: 8 / 17
| Author: | Riittinen, Leea |
| Title: | Vantaan Kivistö - Vanhan pientaloalueen yleissuunnitelma |
| Kivistö in the city of Vantaa - A general plan for an old detached housing area | |
| Publication type: | Master's thesis |
| Publication year: | 2013 |
| Pages: | 250 + [6] Language: fin |
| Department/School: | Arkkitehtuurin laitos |
| Main subject: | Yhdyskuntasuunnittelu ja kaavoitus (A-36) |
| Supervisor: | Harris, Trevor |
| Instructor: | Varpanen, Lea |
| Location: | P1 Ark A | Archive |
| Keywords: | Vantaa single family house general plan complementary building urban planning landover survey resident collaboration local detailed plan täydennysrakentaminen yhdyskuntasuunnittelu maanomistajakysely asukasyhteistyö asemakaava Kivistö Marja-Vantaa |
| Abstract (eng): | This thesis deals with the resident-driven development of a detached housing area in Kivistö in the city of Vantaa, Finland. The housing area has been built since 1950's. The study has been carried out as a contract work to City of Vantaa as a part of the Marja-Vantaa Project. The result of the thesis is a general plan, which will be used to amend the existing local detailed plan. The general plan includes a draft of the development principles of the housing area and of the local detailed plan, building instructions for the respective area and a block-by-block review of some complementary building opportunities. Amendments of the existing local detailed plan are drawn up step by step after the completion of the general plan through the inhabitants' contribution. The general plan does not bind the landowners to erect complementary buildings. The planning area is located to the north of Ring Road III along the Hämeenlinna highway in western Vantaa. It is a part of Marja-Vantaa partial master plan area, north of the Marja-Vantaa centre. The construction of Marja-Vantaa centre around the Kivistö station is generating further pressure to the existing housing area. The planning area covers an area of about 0.57 km2 and a population of about 900 people. There are a total of 334 building plots, most of which, 327 pcs, are used for residential purposes. The former local detailed plan from year 1984 permits the constructions of detached buildings up to two storeys, mainly by density e=0.15, resulting a total of circa 77 600 m2. Built-in gross floor area is currently circa 55 800 m2. The implementation rate of the local detailed plan is currently about 72%. The development of the area began within Marja-Vantaa Project in 2009. The co-operation of residents plays an important role. In 2009 a co-operation group was gathered among the residents to develop the co-operation with the city. In the summer of 2009 the first landowner survey took place as a part of resident collaboration. It was revised in the autumn of 2009. The response rate was 46.8 %. Another landowner survey was carried out in connection with this thesis in November-December 2011. Response rate was 33.8 %. The survey found that the average desired number of efficiency is e=0.20 to 0.25. According to the survey, residents oppose apartment buildings. The majority of the respondents do not want to share or sell their plots or demolish existing buildings. Slightly more than half want to build more on their plot. Only minor additional construction is desired for the whole area. The new efficiency rate is mostly requested to be uniform throughout the area. Most of the landowners oppose building close to the border of a plot, which is not in any case permitted according to the existing regulations. Green spaces are considered pleasant. The centre and Paasipuisto Park are considered unattractive. The objective of this thesis is to find out what factors influence the character of the existing construction in the planning area and to what extent the character should be developed or protected, and to present measures to implement these objectives. The thesis focuses especially on the development of the residential plots in the area. The general plan presented in the thesis is based on a review of both the historical and current state of the area, as well as on landowners' ambitions and on objectives set during the work. The main sources used are the landowner survey, studies carried out by Marja-Vantaa Project and Omat Kadut OK Project, the City of Vantaa archive data, as well as map data, field work, expert interviews, and interviews with residents. The main solutions of the general plan are based on respecting the principles proposed by the residents, the existing building stock, and present character of the area. The scale of buildings will remain small-scale buildings, as it presently is. In the general plan building efficiency is raised to e=0.20. It will increase building rights 22 600 m2 and thus the total building right would be around 100 200 m2. Minimum plot size is set to 600 m2 and building height is set to II (2/3) with the exception of a few blocks where it is set to I. Small out-buildings are allowed to be constructed into plot border area if neighbours allow it. There have to be two parking spaces on the plot per apartment. Apart from these changes the local detailed plan is presented to remain largely unchanged. The building instructions presented in the general plan provide area specific recommendations for roof forms, facade materials, colour scheme, placement and the maximum dimensions of the buildings, conditions for demolishing existing buildings as well as for the use of fences and vegetation. |
| Abstract (fin): | Diplomityö käsittelee 1950-1uvulta lähtien rakennetun Kivistön pientaloalueen asukaslähtöistä kehitystyötä Vantaalla. Työ on tehty Vantaan kaupungille tilaustyönä osana Marja-Vantaa -projektia. Diplomityön tuloksena on yleissuunnitelma, jota käytetään hyväksi olemassa olevaa asemakaavaa muutettaessa. Yleissuunnitelma sisältää esityksen alueen ja asemakaavan kehittämisen periaatteista ja rakennustapaohjeista sekä korttelikohtaisen tarkastelun täydennysrakentamismahdollisuuksista. Asemakaavan muutokset laaditaan yleissuunnitelman valmistumisen jälkeen vaiheittain asukkaiden hakemuksesta. Yleissuunnitelma ei velvoita alueen maanomistajia täydennysrakentamiseen. Suunnittelualue sijaitsee Kehä III:sta pohjoiseen Hämeenlinnanväylän varrella Länsi-Vantaalla. Se sijaitsee Marja-Vantaan osayleiskaava-alueella tulevan Marja-Vantaan keskustan pohjoispuolella. Marja-Vantaan keskustan rakentuminen Kivistön aseman ympärille on lisäämässä täydennysrakentamispaineita alueella. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 0,57 km2 ja asukkaita alueella on noin 900. Rakennuskäyttöön suunnattuja kiinteistöjä on yhteensä noin 334, joista 327 kpl on asuinkiinteistöjä. Vuodelta 1984 oleva asemakaava sallii enintään kaksikerroksisten erillispientalojen rakentamisen pääosin tehokkuudella e=0,15, yhteensä noin 77 600 m2. Rakennettua kerrosalaa alueella on talla hetkellä noin SS 800 m2, eli kaavan toteutumisaste on talla hetkellä noin 72 %. Alueen kehittäminen aloitettiin Marja-Vantaa -projektin yhteydessä vuonna 2009. Asukasyhteistyö on tärkeässä asemassa. Vuonna 2009 koottiin alueen asukkaista yhteistyöryhmä kehittämään yhteistyötä kaupungin ja asukkaiden välillä. Kesällä 2009 toteutettiin asukasyhteistyön merkeissä ensimmäinen maanomistajakysely, joka uusittiin syksyllä 2009. Vastausprosentti oli 46,8 %. Diplomityön yhteydessä toteutettiin marras-joulukuussa 2011 toinen maanomistajille suunnattu kysely, jonka vastausprosentti oli 33,8 %. Kyselyn mukaan keskimääräinen toivottu tehokkuusluku on noin e=0,20-0,25. Kerrostaloja vastustetaan. Suurin osa vastaajista ei tahdo jakaa tai myydä tonttiaan tai purkaa siltä rakennuksia. Hieman yli puolet tahtoo rakentaa tontilleen lisää, esimerkiksi talousrakennuksen. Suurin osa kokee, että naapuritonttien toimenpiteet eivät kuulu heille. Koko alueelle toivotaan kuitenkin vain vähäistä lisärakentamista. Tonttitehokkuuden toivotaan pääasiassa olevan yhtenäinen koko alueella. Suurin osa maanomistajista vastustaa tontin rajaan kiinni rakentamista, mikä ei ole ollut alueella aiemminkaan sallittua. Miellyttävinä paikkoina alueella koetaan etenkin viheralueet ja epämiellyttävinä alueen keskusta ja Paasipuisto, jossa ongelmana on nuorison häiriköinti ja sotkeminen. Diplomityön tavoitteena on selvittää, mistä tekijöistä suunnittelualueen rakentamisen luonne koostuu ja missä määrin tätä luonnetta tulee kehittää tai suojella, sekä esittää keinoja näiden mahdollistamiseksi. Työssä keskitytään erityisesti alueen asuintonttien kehittämiseen. Työssä esitettävä yleissuunnitelma perustuu alueen historian ja nykytilanteen sekä maanomistajien tahtotilan selvitykseen sekä työn aikana asetettuihin tavoitteisiin. Lähteinä on käytetty pääasiassa työn yhteydessä toteutettua maanomistajakyselyä, Marja-Vantaa -projektin ja Omat Kadut OK -hankkeen selvityksiä, Vantaan kaupungin arkistotietoja ja kartta-aineistoa, kenttätyötä, asiantuntijahaastatteluja sekä asukashaastatteluja. Yleissuunnitelman keskeiset ratkaisut perustuvat asukkaiden asettamien reunaehtojen, vanhan rakennuskannan ja alueen yleisilmeen kunnioittamiseen. Alueen mittakaavana pidetään rintamamiestaloja ja muuta alueella olevaa pienipiirteistä rakentamista. Yleissuunnitelmassa rakennustehokkuutta on nostettu tonttitehokkuuteen e=0,20, jolloin alueelle tulisi noin 22 600 m2 lisää rakennusoikeutta ja kokonaisrakennusoikeudeksi noin 100 200 m2. Tontin minimikooksi on esitetty 600 m2. Kerroskorkeudeksi on esitetty II (2/3) ja muutamissa kortteleissa I. Pienten talousrakennusten rakentaminen tonttien rajalle esitetään sallittavaksi naapureiden suostumuksella. Autopaikkoja esitetään sijoitettavaksi tonteille kaksi asuntoa kohden. Näitä muutoksia lukuun ottamatta asemakaavaan ei ehdoteta muutoksia. Yleissuunnitelman rakennustapaohjeissa käsitellään alueelle suositeltavia kattomuotoja, julkisivumateriaaleja, värimaailmaa, rakennusten sijoittelua, enimmäismittoja ja purkamisedellytyksiä sekä ja kasvillisuuden käyttöä. |
| ED: | 2013-04-12 |
INSSI record number: 46082
+ add basket
INSSI