search query: @supervisor Koivusalo, Harri / total: 47
results-list
reference: 20 / 47
« previous | next »
Author:Wuori, Marja
Title:Pielisen säännöstelyn vaikutus Pielisen, Pielisjoen ja Saimaan virkistyskäyttöön
Effect of the Regulation of Lake Pielinen on the Recreational Use of Lake Pielinen, River Pielisjoki and Lake Saimaa
Publication type:Master's thesis
Publication year:2014
Pages:(10) + 99 s. + liitt. 17      Language:   fin
Department/School:Insinööritieteiden korkeakoulu
Main subject:Vesi- ja ympäristötekniikka   (R3005)
Supervisor:Koivusalo, Harri
Instructor:Linjama, Teppo
Electronic version URL: http://urn.fi/URN:NBN:fi:aalto-201402191431
OEVS:
Electronic archive copy is available via Aalto Thesis Database.
Instructions
close

Reading digital theses in the closed network of the Aalto University Harald Herlin Learning Centre

In the closed network of Learning Centre you can read digital and digitized theses not available in the open network.

The Learning Centre contact details and opening hours: https://learningcentre.aalto.fi/en/harald-herlin-learning-centre/

You can read theses on the Learning Centre customer computers, which are available on all floors.

Logging on to the customer computers

  • Aalto University staff members log on to the customer computer using the Aalto username and password.
  • Other customers log on using a shared username and password.

Opening a thesis

  • On the desktop of the customer computers, you will find an icon titled:

    Aalto Thesis Database

  • Click on the icon to search for and open the thesis you are looking for from Aaltodoc database. You can find the thesis file by clicking the link on the OEV or OEVS field.

Reading the thesis

  • You can either print the thesis or read it on the customer computer screen.
  • You cannot save the thesis file on a flash drive or email it.
  • You cannot copy text or images from the file.
  • You cannot edit the file.

Printing the thesis

  • You can print the thesis for your personal study or research use.
  • Aalto University students and staff members may print black-and-white prints on the PrintingPoint devices when using the computer with personal Aalto username and password. Color printing is possible using the printer u90203-psc3, which is located near the customer service. Color printing is subject to a charge to Aalto University students and staff members.
  • Other customers can use the printer u90203-psc3. All printing is subject to a charge to non-University members.
Location:P1 Ark Aalto  9009   | Archive
Keywords:water regulation
regulation
recreational use
VIRKI-model
vesistösäännöstely
säännöstely
virkistyskäyttö
VIRKI-malli
Pielinen
Saimaa
Pielisjoki
Abstract (eng):This study focused on the regulation of Lake Pielinen and its impacts on the recreational water use.
The recreational effects were studied on Lake Pielinen, River Pielisjoki and Lake Saimaa.
River Pielisjoki and Lake Saimaa were studied, because they are located downstream of Lake Pielinen in the water system.
The possibility to regulate Lake Pielinen is investigated, because dry years have led to low water levels that are harmful to the recreational water use of the lake.
Lake Pielinen is the biggest unregulated lake in Finland.
There is a power plant at the outlet of the lake, but its outflow is determined according to the natural discharge rating curve of the lake.
The effects of the regulation were researched with five different regulation alternatives.
Pielinen weighted and Pielisjoki weighted alternatives represented regulation while natural, semi-natural and observed alternatives represented natural discharge and discharge that takes exceptional water amounts into account when defining the flow rates of Lake Saimaa.
The regulation effects on the recreational use of Lake Pielinen and Lake Saimaa were studied with the VIRKI-model that is developed in Fortum.
The model describes the computational amount and value of recreational use based on how well the water surface remains on its optimum level.
The results show that the disadvantages caused to Lake Pielinen could be significantly reduced in comparison with the natural situation.
During the reference period 1962-2011 the Pielinen weighted alternative caused disadvantage of 924 000 E in Lake Pielinen, Pielisjoki weighted alternative disadvantage of 928 000 E, and natural alternative disadvantage of 2 823 000 E.
This means that regulation could help to decrease the disad-vantages for recreational use to one third compared with the natural flows.
Pielinen and Pielisjoki weighted alternatives had differences only in very dry years.
The smallest recrea-tional effects on Lake Saimaa were caused by the semi-natural alternative.
In Saimaa, the disadvantage of semi-natural was 27 904 000 E, the disadvantage of Pielinen weighted 29 817 000 E and the disadvantage of Pielisjoki weighted 29 762 000 E.
Pielinen and Pielisjoki weighted alternatives caused 7 % more disadvantage than semi-natural.
Saimaa had larger total disadvantage than Pielinen, because Saimaa had ten times more lakefront properties.
On River Pielisjoki, fourteen riverfront property owners were interviewed and the effect of different regulation alternatives on water levels was modelled.
Based on the interviews the highest and lowest water levels of the recent years had been experienced to cause disad-vantage to recreational use.
The flow modelling program was used to model the water levels during low flows.
According to modelling in low flow situation the biggest water level differ-ence between the alternatives was 13 cm.
If the hourly variation in the regulation of River Pielisjoki were adopted, that would cause larger water level changes.
Abstract (fin):Työssä tarkasteltiin, millaisia vaikutuksia Pielisen säännöstelemisellä olisi vesistöjen virkis-tyskäyttöön.
Virkistyskäyttövaikutuksia tutkitaan Pielisen ja sen alapuolisten vesistönosien Pielisjoen ja Saimaan osalta.
Pielisen säännöstelymahdollisuutta selvitetään, koska Pielisen ranta-asukkaille on aiheutunut kuivina vuosina haittaa alhaisista loppukesän vedenkorkeuk-sista.
Pielinen on Suomen suurin säännöstelemätön järvi.
Pielisen alapuolella on kuitenkin voimalaitos, joka juoksuttaa vettä Pieliselle lasketun luonnonmukaisen purkautumiskäyrän mukaan.
Pielisen menovirtaama riippuu täten ainoastaan Pielisen vedenkorkeudesta.
Sään-nöstelyn vaikutuksia tutkittiin viiden erilaisen juoksutusvaihtoehdon avulla.
Näistä Pielis-painotteinen ja Pielisjoki-painotteinen edustivat säännöstelyä ja luomu, semiluomu ja ha-vaittu luonnonmukaisia ja poikkeusjuoksutukset huomioivia vertailutilanteita.
Vaikutuksia Pielisen ja Saimaan virkistyskäyttöön tutkittiin käyttämällä Fortumin kehittä-mää VIRKI-mallia.
Malli kuvaa ranta-asukkaille aiheutuvan laskennallisen virkistyskäyttö-haitan sen perusteella, kuinka hyvin vedenkorkeus pysyy optimivyöhykkeellä.
Tulosten pe-rusteella säännöstelyn avulla pystyttäisiin pienentämään Pielisellä aiheutuvia virkistyskäyt-töhaittoja merkittävästi.
Vertailuajanjaksona 1962-2011 Pielis-painotteisen juoksutuksen aiheuttama haitta Pielisellä oli 924 000 E ja Pielisjoki-painotteisen juoksutuksen aiheuttama haitta oli 928 000 E, kun taas luonnonmukaisen säännöstelyn haitta oli 2 823 000 E.
Sään-nöstelyn avulla pystyttäisiin siis pienentämään virkistyskäytölle aiheutuva haitta kolmas-osaan luonnonmukaisesta.
Pielis-painotteisen ja Pielisjoki-painotteisen juoksutuksen erot aiheutuvat juoksutusvaihtoehtojen toiminnasta hyvin kuivina vuosina.
Saimaalla pienimmän virkistyskäyttöhaitan aiheuttaisi Saimaan poikkeusjuoksutukset huomioiva semiluomu.
Sillä haitta on 27 904 000 E.
Pielis-painotteisen virkistyskäyttöhaitta on 29 817 000 E ja Pielisjoki-painotteisen 29 762 000 E eli ne aiheuttavat semiluomuun verrattuna noin 7 % suuremmat haitat.
Saimaan kokonaishaitat ovat Pielistä suuremmat, koska Saimaalla on lähes kymmenkertainen määrä rannassa sijaitsevia vakituisia ja vapaa-ajan asuntoja.
Pielisjoella haastateltiin ranta-asukkaita ja mallinnettiin eri juoksutusvaihtoehtojen vaiku-tusta vedenkorkeuksiin.
Ranta-asukkaiden haastatteluiden perusteella viime vuosien suu-rimmista ja pienimmistä virtaamista oli koettu aiheutuneen haittaa virkistyskäytölle.
Vir-tausmallinnusohjelmalla mallinnettiin pieniä virtaamia vastaavat vedenkorkeudet.
Mallin-nustilanteessa juoksutusvaihtoehtojen välinen ero vedenkorkeuksissa oli korkeintaan 13 cm.
Mahdollinen Pielisjoen lyhytaikaissäännöstely voisi aiheuttaa tätä suurempia vedenkorkeu-den muutoksia.
ED:2014-02-21
INSSI record number: 48693
+ add basket
« previous | next »
INSSI