search query: @keyword oxygen / total: 9
reference: 9 / 9
« previous | next »
Author: | Hakkila, Kirsi |
Title: | Nitrifikaatio ja kantoainekappaleiden biofilmin karakterisointi biologisessa ravinteiden poistoprosessissa |
Nitrification and the character of biofilm on carries in a bilogical nutrients removal prosess | |
Publication type: | Master's thesis |
Publication year: | 1999 |
Pages: | 140 Language: fin |
Department/School: | Rakennus- ja ympäristötekniikan osasto |
Main subject: | Vesihuoltotekniikka (Yhd-73) |
Supervisor: | Laukkanen, Risto |
Instructor: | Valve, Matti |
OEVS: | Electronic archive copy is available via Aalto Thesis Database.
Instructions Reading digital theses in the closed network of the Aalto University Harald Herlin Learning CentreIn the closed network of Learning Centre you can read digital and digitized theses not available in the open network. The Learning Centre contact details and opening hours: https://learningcentre.aalto.fi/en/harald-herlin-learning-centre/ You can read theses on the Learning Centre customer computers, which are available on all floors.
Logging on to the customer computers
Opening a thesis
Reading the thesis
Printing the thesis
|
Location: | P1 Ark Aalto | Archive |
Keywords: | jätevedenpuhdistus biologinen ravinteiden poisto nitrifikaatio panoskokeet lämpötila happi alkueläimet wastewater treatment biological nutrients removal nitrification batch tests temperature oxygen protozoa |
Abstract (fin): | Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää biofilmi- ja aktiivilieteprosessin yhdistelmässä eli hybridiprosessissa ilmastusaltaan kantoainekappaleiden biofilmin ominaisuuksia. Biologinen ravinteiden poistoprosessi toteutettiin norjalaisilla KMT-kantoainekappaleilla UTC-prosessina. Biofilmin nitrifikaatio-ominaisuuksia verrattiin aktiivilieteprosessin vapaan lietteen ominaisuuksiin. Työn kirjallisessa osassa on tarkasteltu nitrifikaationopeuden määrittämisen menetelmiä ja nitrifikaatioon vaikuttavia tekijöitä. Tutkimus suoritettiin Suomenojan tutkimuslaitoksella. Tutkimuslaitoksella oli kaksi identtistä pilot-linjaa. Ainoana erona oli toisen linjan ilmastusaltaassa olevat kantoainekappaleet. Pilot-linjoilla seurattiin nitrifikaation yleistä kehittymistä tutkimusjaksolla. Tätä täydennettiin panoskokeilla. Panoskokeilla tutkittiin myös lämpötilan ja happipitoisuuden vaikutusta nitrifikaatioon. Kantoainelinjan panoskokeissa nitrifikaationopeudet mitattiin erikseen kantoainekappaleiden lietteestä ja vapaasta lietteestä. Nitrifikaationopeus määritettiin seuraamalla ammoniumin vähenemistä ja nitraatin muodostumista. Kantoainelinjan nitrifikaatiopotentiaali oli panoskokeissa noin 2-4 mg NO_(3)-N/(h*1) suurempi kuin vapaan lietteen linjalla. Kantoainelinjan sidottu liete oli eksponentiaalisesti riippuvainen happipitoisuudesta. Vapaiden lietteiden nitrifikaationopeus aleni huomattavasti, kun siirryttiin alle 2mg/l happipitoisuuksiin, muuten happipitoisuus ei erityisemmin vaikuttanut. Lämpötilakertoimet olivat kantoainelinjan biofilmillä pienemmät verrattuna vapaisiin lietteisiin. Vapaan lietteen linjalla tyypilliset alkueläimet olivat ryömiviä ripsieläimiä. Kantoainelinjan biofilmille tyypillistä olivat rotiferit, nematodat ja varrelliset ripsieläimet. Matojen ilmestyessä lietteeseen rotiferit hävisivät ja nematodien määrä kasvoi. Kantoainelinjan vapaalla lietteellä ei juuri ollut alkueläimiä. Kantoaine tarjoaa kohtuullisen vaivattoman tavan saavuttaa täydellinen nitrifikaatio kaikissa olosuhteissa. Allastilavuuksia voidaan pienentää tavalliseen aktiivilieteprosessiin verrattuna noin 30% ja nitrifikaatiota voidaan kylmissä olosuhteissa tai inhibioiden sattuessa tehostaa happipitoisuuden nostolla. |
ED: | 1999-06-17 |
INSSI record number: 14444
+ add basket
« previous | next »
INSSI