search query: @keyword nitrifikaatio / total: 9
reference: 6 / 9
Author: | Hostikka, Salla |
Title: | Kantoainekappaleet nitrifikaation tehostajana |
Nitrification enhancement with biofilm carriers | |
Publication type: | Master's thesis |
Publication year: | 2003 |
Pages: | 126 Language: fin |
Department/School: | Rakennus- ja ympäristötekniikan osasto |
Main subject: | Vesihuoltotekniikka (Yhd-73) |
Supervisor: | Kiuru, Heikki |
Instructor: | Rantanen, Pirjo |
OEVS: | Electronic archive copy is available via Aalto Thesis Database.
Instructions Reading digital theses in the closed network of the Aalto University Harald Herlin Learning CentreIn the closed network of Learning Centre you can read digital and digitized theses not available in the open network. The Learning Centre contact details and opening hours: https://learningcentre.aalto.fi/en/harald-herlin-learning-centre/ You can read theses on the Learning Centre customer computers, which are available on all floors.
Logging on to the customer computers
Opening a thesis
Reading the thesis
Printing the thesis
|
Location: | P1 Ark Aalto | Archive |
Keywords: | nitrification biofilm carriers upgrading nitrifikaatio biofilmi kantoainekappaleet tehostaminen |
Abstract (fin): | Tässä työssä käsitellään kunnallisen jäteveden nitrifikaatioprosessin parantamista eri toimenpiteillä. Typenpoistoon on kiinnitetty viime vuosina enemmän huomiota vesistöjensuojelun vuoksi mm. Euroopan Unionissa. Kuitenkaan monilla, alun perin orgaanisen aineen ja fosforin poistoon suunnitelluilla puhdistamoilla ei ole onnistuttu pitämään yllä ympärivuotista nitrifikaatiota. Myös tiukentuneet puhdistusvaatimukset ovat pakottaneet kehittämään sovelluksia nitrifikaation toimimisen takaamiseksi. Työn kirjallisessa osassa on selvitetty, mitä mahdollisuuksia nitrifikaatioprosessin parantamiseen on erilaisilla puhdistamoilla eri maissa. Nitrifikaation toimiminen voidaan varmistaa aktiivilietelaitosta laajentamalla. Aktiivilieteprosessia voidaan myös tehostaa esimerkiksi kemiallisella esikäsittelyllä tai allasjärjestelyillä, jolloin nitrifikaatio saadaan toimimaan jopa ilman laajennuksia. Joskus kantoaineprosessin käyttöönotto on oikea ratkaisu nitrifikaation ylläpitämiseksi. Kantoaineita käyttämällä voidaan kasvattaa lietepitoisuutta, ja nitraatin tuotto voi olla suurempi biomassan määrää kohti kuin aktiivilieteprosessissa. Prosessi on sitä tehokkaampi, mitä enemmän kasvupinta-alaa biofilmillä on. Kokeellisessa osassa on tutkittu vapaasti kelluvien kantoainekappaleiden soveltumista suomalaiselle yhdyskuntajätevedelle nitrifikaation tehostamiseksi. Tutkimus tehtiin täyden mittakaavan laitoksella. Aktiivilieteprosessi muutettiin kantoaineprosessiksi lisäämällä ilmastusaltaisiin kantoainekappaleita. Prosessi käynnistettiin marraskuun lopussa. Aluksi nitrifikaatiota yritettiin saada toimimaan hybridiprosessilla, ja puhtaaseen kantoaineprosessiin siirryttiin noin 2,5 kuukauden kuluttua. Nitrifikaatio ei toiminut hyvin kylmillä lämpötiloilla. Vasta noin kuuden kuukauden kuluttua prosessin käynnistämisestä, kun lämpötila oli noin 15 °C, lupaehdot täytettiin. Kappaleisiin kasvavaa biomassaa punnittiin säännöllisesti, ja toimivan nitrifikaation aikana se oli välillä 1...3 kg/m[3]. Prosessin havaittu nitrifikaationopeus oli parhaimmillaan 300...320 g NH_(4)-N/m[3]/d. Energiakustannukset kasvoivat puhdistamolla keskimäärin 29 %, koska ilmastustehon tarve oli huomattavasti aktiivilieteprosessia suurempi kappaleiden sekoittumisen vuoksi. |
ED: | 2003-07-08 |
INSSI record number: 19836
+ add basket
INSSI