search query: @keyword hulevesi / total: 22
reference: 4 / 22
| Author: | Lehikoinen, Elina |
| Title: | Kadun vastavalmistuneiden huleveden biosuodatusalueiden toimivuus Vantaalla |
| The performance of the post-construction bioretention systems in Vantaa | |
| Publication type: | Master's thesis |
| Publication year: | 2015 |
| Pages: | (15) + 97 s. + liitt. 13 Language: fin |
| Department/School: | Insinööritieteiden korkeakoulu |
| Main subject: | Vesi- ja ympäristötekniikka (R3005) |
| Supervisor: | Koivusalo, Harri |
| Instructor: | Orava, Marika ; Kasvio, Pinja |
| Electronic version URL: | http://urn.fi/URN:NBN:fi:aalto-201506303477 |
| Location: | P1 Ark Aalto 9519 | Archive |
| Keywords: | stormwater bioretention post-construction performance statistical analysis modeling hulevesi biosuodatus rakentamisen jälkeinen toimivuus tilastollinen analyysi (SPSS) mallintaminen (SWMM) Vantaa |
| Abstract (eng): | The objective of this study was to investigate the performance of two different bioretention systems, Tikkurilantie and Meiramitie, right after their construction from the perspective of functioning and maintenance. The bioretention systems were located in Vantaa in Southern Finland, where cold climate conditions prevail. The bioretention system in Tikkurilantie was built by the City of Vantaa between the roadway and the walkaway. The system consisted of seven different monitoring areas with different combinations of vegetation types and soil layers. The bioretention system in Meiramitie was built by the City of Vantaa during the renovation of the road. In Meiramitie there are five different systems and two greeneries where the vegetation is diverse and varies between the different systems. In Tikkurilantie the study of the bioretention systems was focused on their mutual comparison, the temporal change of the system behavior, and the identification of the best vegetation and soil layer combination. In addition to the laboratory analyses of water samples, one bioretention system was modeled with rainfall-runoff simulation model SWMM (Storm Water Management Model). The modeling objective was to explore the input data requirements and utilization of SWMM for designing the bioretention systems. In Meiramitie the study was performed by interviews with the focus on the functionality and maintenance of the bioretention systems. The interviews were complemented with field visit during different weather conditions. The results showed that during the post-construction period the bioretention systems can release especially nutrients but partially also increase solids, turbidity and heavy metals in stormwater outflow. The growth media was discovered to be the major source of pollutants. In the system with sand as the sole filter material the retention was found to be poor. Despite the poor retention performance of the systems a positive change was detected in the quality of the stormwater within the monitoring period, and the systems retained the stormwater well and created a diversity in the local landscape. Interdisciplinary work and open communication between different parties were emphasized during the interviews. Especially maintenance requirements need to be taken into consideration during the design process. Further research is needed to find out how long time it takes before the bioretention systems start to work properly after the construction and systems achieve their real pollutant retention capacity. Additionally, more research is also required to find out the maintenance interval for vegetation and soil layers in an order to evaluate the long term performance of the systems. |
| Abstract (fin): | Työn tavoitteena oli selvittää kahden erilaisen biosuodatusalueen rakentamisen jälkeistä käyttäytymistä niin toimivuuden kuin kunnossapidon näkökulmasta. Biosuodatusalueet sijaitsevat Vantaalla ja niiden tutkimuksen lähtökohtana olivat Etelä-Suomen kylmät ilmasto-olot. Vantaan kaupunki rakennutti Tikkurilantien uuden katualueen rakennustöiden yhteydessä ajoradan ja kevyenliikenteenväylän väliin pitkän kadunsuuntaisen biosuodatusalueen. Biosuodatusalue muodostuu seitsemästä tarkkailukohteesta, joissa pintakasvillisuus ja rakennekerrokset muodostavat erilaisia kombinaatioita. Tikkurilantien lisäksi Vantaan kaupunki rakennutti Meiramitien peruskorjauksen yhteydessä ajoradan ja kevyenliikenteenväylän väliin viisi biosuodatusaluetta ja kaksi viheraluetta, joissa kasvillisuus on monipuolista ja vaihtelee biosuodatusalueittain. Tikkurilantiellä biosuodatusalueen tutkimus keskittyi tarkkailukohteiden keskinäiseen vertailuun ja ajalliseen muutokseen sekä parhaimman kombinaation löytämiseen laboratorioanalyysien avulla. Lisäksi biosuodatusalueiden toimintaa mallinnettiin sadanta-valunta mallilla (Storm Water Management Model, SWMM). Työssä selvitettiin, mitä lähtötietoja biosuodatusalueiden mallintamiseen tarvitaan ja miten mallintamista voidaan hyödyntää biosuodatusalueiden suunnittelussa. Meiramitiellä biosuodatusalueiden toimivuutta ja kunnossapidon vaatimuksia selvitettiin haastattelemalla Vantaan kaupungin kuntatekniikan keskuksen henkilöstöä sekä tekemällä maastokäyntejä erilaisten sääolosuhteiden aikaan. Työn tulokset osoittivat, että vastavalmistuneet biosuodatusalueet ovat erityisesti ravinteiden päästölähteitä, mutta osittain lisäävät heti valmistuttuaan myös kiintoainetta, sameutta sekä raskasmetalleja poistuvaan huleveteen. Suurimmaksi kuormittajaksi todettiin kasvualusta, mutta toisaalta pelkkä hiekkasuodatus antoi heikkoja tuloksia etenkin ravinteiden pidättymisessä. Tarkkailujakson aikana biosuodatusalueiden laadullisessa toimivuudessa oli havaittavissa positiivista muutosta sekä määrällisesti biosuodatusalueet toimivat hyvin koko tarkkailujakson ajan luoden viihtyisän maisemakuvan. Haastatteluissa korostettiin biosuodatusalueiden suunnittelun monitieteisyyttä ja avointa kommunikaatiota eri osapuolten välillä. Kadunpidon ja virhealueyksikön kunnossapidon vaatimusten huomioinen jo luonnosvaiheessa osoittautui erittäin tärkeäksi. Jatkotutkimuksia tarvitaan selvittämään, miten vastavalmistuneiden biosuodatusalueiden toimivuus tasaantuu, ja biosuodatusalueiden haitta-aineiden pidätyskyky muuttuu pitkän ajan kuluessa. Vastaavasti tarvitaan myös lisäselvitystä biosuodatusalueiden kasvillisuuden ja rakennekerrosten kunnossapitovälistä, jotta biosuodatusalueiden toimintaan pystytään arvioimaan pitkän aikavälin kokonaistoimivuuden perusteella. |
| ED: | 2015-08-16 |
INSSI record number: 51886
+ add basket
INSSI