Tällä tutkimuksella pyritään kasvattamaan tietoa siitä, minkälainen yhteys esimiestyöllä ja työn imun kokemisella on. Lisäksi tässä tutkimuksessa tarkastellaan työn imun kokemiseen vaikuttavia taustamuuttujia sekä työn imun tilaa metalliteollisuuden ja vähittäiskaupan aloilla.

Tässä tutkimuksessa hyödynnetään kvantitatiivisia tutkimusmenetelmiä ja analysoidaan Työter-veyslaitoksen ja Aalto-yliopiston yhdessä vuonna 2011 aloittaman Hyvinvointia ja tuloksellisuutta hyvällä henkilöstöjohtamisella (Hyöty) - tutkimuksen aineistoa. Tutkimusaineiston pääasiallisena analyysimetodina on ristiintaulukointi.

Tutkimuksessa havaittiin selkeä yhteys esimiestyön osa-alueiden ja työn imun kokemisen välillä. Taustamuuttujien osalta tarkastelun alla olivat vastaajien ikä, sukupuoli, koulutusaste, siviilisääty, työsuhteen muoto ja toimiala. Iän osalta heikointa työn imua kokivat alle 30-vuotiaat henkilöt ja trendi näytti työn imun voimistuvan iän kasvaessa. Sukupuolen osalta tämän tutkimuksen tulokset osoittivat naisten kokevan selkeästi voimakkaammin työn imua. Koulutusasteen osalta tulosten trendi osoitti, että työn imu kasvoi koulutuksen myötä. Ilman ammatillista koulutusta olevat koki-vat heikoimmin työn imua. Parhaiten tässä vertailussa pärjäsivät yliopisto- tai korkeakoulutaustai-set ja opistotason tutkinnon suorittaneet. Siviilisäädyn osalta osittain odotetustikin naimattomat henkilöt kokivat heikoiten työn imua. Naimisissa, avoliitossa ja leskenä elävät kokivat pääasiassa samalla sangen vahvalla tasolla työn imua. Työsuhteen ollessa kyseessä parhaiten työn imua kokivat määräaikaiset kokoaikaisessa työsuhteessa työskentelevät henkilöt. Seuraavaksi voimakkaim-min työn imua kokivat vakinaiset osa-aikaisessa työsuhteessa työskentelevät henkilöt. Työsuhteen varmuus ja pitkäaikaisuus ei siis näytä ennustavan työn imua paljoakaan. Toimialan osalta vähittäiskaupan alalla työskentelevät kokivat parhaiten työn imua. Kotimaisissa työn imua koskevissa tutkimuksissa on saatu samansuuntaisia tuloksia iän, sukupuolen, siviilisäädyn, koulutusasteen ja työsuhteen muodon osalta. Tosin esimerkiksi sukupuolen osalta on saatu kansainvälisissä tutkimuksissa myös tuloksia, joiden mukaan miehet kokevat voimakkaammin työn imua.

Kansainvälisen tutkimuksen perusteella vahvimmin työn imua synnyttäviä ja välittäviä tekijöitä ovat työn voimavarat. Näihin lasketaan kuuluvan myös esimiestyö. Omassa tutkimuksessani havaitsin onnistuneen esimiestyön selkeästi vaikuttavan positiivisesti työn imun kokemiseen. Vahvimmin esimiestyön osa-alueista oli työn imun kanssa yhteydessä esimiesten halukkuus keskustella alaistensa kanssa. Seuraavaksi vahvimmin työn imun kanssa korreloivat esimiestyön ilmentymät olivat esimiesten osoittama arvostus alaistensa työtä kohtaan sekä esimiehen halukkuus auttaa alaisiaan työssään. Heikoimmin vahvan työn imun kanssa oli yhteydessä esimiesten yritys edistää alaistensa urakehitystä. Metalliteollisuuden ja vähittäiskaupan aloilla koetaan työn imua muihin kotimaisiin tutkimuksiin verrattuna paremmin. Näissä kotimaisissa tutkimuksissa UWES-mittariston summamuuttuja sai keskiarvon 4,26 kaikkien vastaajien osalta, kun taas tässä tutki-muksessa keskiarvoksi tuli 4,40. Parhaiten tässä tutkimuksessa pärjäsivät työn imun osa-alueista tarmokkuus ja omistautuminen. Uppoutuminen sai selkeästi heikoimmat tulokset.