TUTKIMUKSEN TAVOITTEET:

Tämän Pro gradu -tutkielman tavoitteena on selvittää, millaisia fyysistä työkykyä tukevia ja edistäviä mahdollisuuksia työntekijöille suomalaisilla työpaikoilla tarjotaan. Huomio kiinnittyy fyysistä aktiivisuutta ja terveellistä ravitsemusta tukeviin sekä istumista vähentäviin työympäristön toimintatapoihin ja -periaatteisiin. Tutkimusta motivoi huomio heikkenevästä suomalaisesta työkyvystä ja tätä suuntausta vaalivista elämäntavoista niin työssä kuin sen ulkopuolella. Kestävien elämäntapojen vaikutuksen perustuessa niiden arkiseen elämään juurtuvuuteen on tutkimuksen myötä tarkoitus sukeltaa pintaa syvemmälle, ja pureutua kestäviä elämäntapoja vaalivaan organisaatiokulttuuriin. Yleisesti vallalla oleva terveystrendi näyttäytyy arkisessa elämässä monimuotoisena, mutta miltä näyttää terveyden ja hyvinvoinnin kulttuuri työpaikalla? Entä mitä taustatekijöitä sen takaa voidaan tunnistaa?

TUTKIMUKSEN TOTEUTUS:

Terveyden ja hyvinvoinnin kulttuuria työpaikalla ei ole aiemmin tutkittu. Uutta maaperää kartoittava, laadullisena tutkimuksena toteutettu tutkimus hyödyntää tapaustutkimuksellista sekä hermeneuttista tutkimusotetta soveltavin osin. Tapaustutkimuksellinen lähestyminen johdattaa neljän aineistoyrityksen terveydelliseen ja hyvinvoinninnilliseen arkeen, minkä kautta pureudutaan organisaatioita tässä suhteessa yhdistävään olemukseen. Toisaalta subjektiiviseen tulkinnallisuuteen kannustava hermeneutiikka kannustaa kirjallisten esioletusten ja aineiston dialogiin, joka lopulta johtaa tutkijan omaan tulkintaan aiheesta. Talvella 2014/2015 kerätty aineisto koostuu työhyvinvoinnista vastaavien henkilöiden teemahaastatteluista sekä organisaatioiden julkisesta ja sisäisestä viestintämateriaalista.

TUTKIMUSTULOKSET:

Tutkimustulosten perusteella sairauksia, pahoinvointia ja työkyvyttömyyttä ennaltaehkäisevät mahdollisuudet fyysisen terveyden ja -hyvinvoinnin ylläpitoon työpaikalla ja työnantajan tuella näyttäytyvät moninaisina noussen keskeiseksi, jopa itsestään selväksi osa-alueeksi lakisääteisen työterveyshuollon ohelle. Niin ikään tutkimus tukee alan kirjallisuudessa tehtyä havaintoa kiinnostuksesta fyysistä aktiivisuutta lisääviin ja istumista vähentäviin toimintatapoihin ravitsemuksellisten ratkaisuiden jäädessä vielä taka-alalle. Lisäksi aineisto osoittaa työn riskitekijöihin pohjaavan kehonhuollon olevan hyvin edustettuna kestävää henkilöstöpolitiikkaa harjoittavissa organisaatioissa.

Tutkimuksessa kävi ilmi, ettei kestävä henkilöstöpolitiikka suinkaan rajoitu vain siihen, mikä on näkyvää. Toiminnan taustalla näyttää syvällä rakenteissa vaikuttavan vahva fyysistä terveyttä ja -hyvinvointia vaaliva organisaatiokulttuuri. Tämän kulttuurin taustalla vaikuttaa seitsemän toimintaperiaatetta: toimintaa ohjaavien periaatteiden ja tarjonnan paikallisuus, kestävien elämäntapojen vaivattomuus, johdon sitoutuneisuus, molemminpuolinen vastuu, yhdessä tekeminen sekä näkyvyys. Uusina huomionkohteina havaitut toimintaa ohjaavat periaatteet nostavat tarkastelun keskiöön ns. organisatorisen terveyden edistämisen sekä työntekijät aktiivisena omasta työkyvystään vastaavina terveys- ja hyvinvointikansalaisina. Tutkimus ajaa paradigmaattista muutosta aiheelle ehdottaen luopumista vakiintuneesta puheesta terveydestä ja hyvinvoinnista osana organisaatiotoimintaa, ja kehottaen jatkossa keskittymään työorganisaatioihin osana kansalaisten terveyttä ja hyvinvointia.