haku: @all pulkki / yhteensä: 35
viite: 22 / 35
Tekijä:Rummukainen, Olli
Työn nimi:Audiovisual Reproduction in Surrounding Display: Effect of Spatial Width of Audio and Video
Havaitsijaa ympäröivän äänen- ja kuvantoisto: Äänen ja kuvan leveyden vaikutus kokemuksen laatuun
Julkaisutyyppi:Diplomityö
Julkaisuvuosi:2011
Sivut:[10] + 73      Kieli:   eng
Koulu/Laitos/Osasto:Signaalinkäsittelyn ja akustiikan laitos
Oppiaine:Akustiikka ja äänenkäsittelytekniikka   (S-89)
Valvoja:Pulkki, Ville
Ohjaaja:
Elektroninen julkaisu: http://urn.fi/URN:NBN:fi:aalto-201207022765
OEVS:
Digitoitu arkistokappale luettavissa Harald Herlin -oppimiskeskuksen asiakaskoneilla | ohje

Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossa

Oppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa.

Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/

Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.

Kirjautuminen asiakaskoneille

  • Aalto-yliopistolaiset kirjautuvat asiakaskoneille Aalto-tunnuksella ja salasanalla.
  • Muut asiakkaat kirjautuvat asiakaskoneille yhteistunnuksilla (tunnus ja salasana löytyvät koneen näytön alareunasta).

Opinnäytteen avaaminen

  • Asiakaskoneiden työpöydältä löytyy kuvake:

    Aalto Thesis Database

  • Kuvaketta klikkaamalla pääset hakemaan ja avaamaan etsimäsi opinnäytteen Inssi-, Thes- tai Aaltodoc-tietokannoista. Opinnäytetiedosto löytyy klikkaamalla viitetietojen OEV- tai OEVS-kentän linkkiä.

Opinnäytteen lukeminen

  • Opinnäytettä voi lukea asiakaskoneen ruudulta tai siitä voi tulostaa osia paperille.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi tallentaa muistitikulle tai lähettää sähköpostilla.
  • Opinnäytetiedoston sisältöä ei voi kopioida.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi muokata.

Opinnäytteen tulostus

  • Opinnäytteen voi tulostaa itselleen henkilökohtaiseen opiskelu- ja tutkimuskäyttöön.
  • Tulostus tapahtuu Oppimiskeskuksen 1. kerroksen tulostimelle.
  • Kopiokortteja voi ostaa Oppimiskeskuksen asiakaspalvelusta.
  • Aalto-yliopistolaiset voivat tulostaa myös SecurePrint-laitteille.

Kaukopalvelu

  • Opinnäytteitä voi pyytää luettavaksi muihin kotimaisiin ja ulkomaisiin kirjastoihin kaukopalveluna. Opinnäytteistä toimitetaan kirjaston tiloihin luettavaksi paperikopio.
  • Kaukopalvelutilaus tehdään sen kirjaston kautta, johon opinnäyte halutaan luettavaksi.
Sijainti:P1 Ark Aalto  1355   | Arkisto
Avainsanat:quality of experience
multimodal perception
presence
immersion
audiovisual display
kokemuksen laatu
moniaistinen havaitseminen
läsnäolon tunne
uppoutuminen
audiovisuaalinen näyttö
Tiivistelmä (fin): Moniaistinen havaitseminen perustuu informaation yhdistämiseen eri aistikanavista siten, että yhdistetty aistimus tuottaa enemmän tietoa ympäröivästä maailmasta kuin aistimusten käsitteleminen erillisinä.
Tämän seurauksena vanhat laatumittarit yhteen aistiin perustuville järjestelmille eivät toimi arvioitaessa monimutkaisempia audiovisuaalisia järjestelmiä, ja uusien laatumittareiden kehittäminen on tarpeellista.

Tässä työssä audiovisuaalista havaitsemista tutkittiin immersiivisen audiovisuaalisen näytön avulla.
Näyttö koostui 226 laajasta videokuvasta ja 20 kaiuttimella toteutetusta 3D äänentoistosta.
Tutkimuksen tavoite oli tarkkailla kuulon ja näön vuorovaikutusta, kun kuvan- ja äänentoiston avaruudellista laajuutta rajoitettiin.
Subjektiivinen laatuarviointi toteutettiin käyttäen diskreettiä näytteenhuonontumaskaalaa (DCR) havaitun laadun heikkenemisen arviointiin neljän eri videosisällön kanssa, kun äänen- ja kuvantoiston leveyttä rajoitettiin.
Tämän lisäksi osallistujilta kerättiin vapaita kuvauksia heidän antamiinsa laatuarviointeihin vaikuttaneista seikoista.
Osallistujien yksilölliset taipumukset kokea uppoutumista arvioitiin ennen koetta kyselylomakkeen avulla.

Tulokset osoittavat, että videon leveys on määräävä tekijä arvioitaessa havaittua laadun heikkenemistä.
Myös äänenleveydellä oli merkitystä, kun videonleveys oli suurimmillaan.
Taipumus kokea uppoutumista ei ollut merkittävä tekijä laadun kannalta tässä tutkimuksessa.
Videosisällön merkitys oli vähäinen.
Vapaille kuvauksille suoritettu rajoitettu korrespondenssianalyysi ehdottaa huonoon havaittuun laatuun vaikuttaviksi tekijöiksi äänen väärän tulosuunnan, rajoitetun videonleveyden ja puuttuvan tärkeän sisällön.

Tiivistelmä (eng): Multimodal perception strives to integrate information from multiple sensorial channels into a unified experience, that contains more information than just the sum of the separate unimodal percepts.
As a result, traditional quality metrics for unimodal services cannot reflect the perceived quality in multimodal situations, and new quality estimation methods are needed.

In this work, audiovisual perception was studied with an immersive audiovisual display.
The audiovisual display consisted of a video screen with field of view of 226 and 3D sound reproduction with 20 loudspeakers.
The aim of the study was to observe the crossmodal interaction of auditory and visual modalities, when the spatial widths of audio and video reproduction were limited.
A subjective study was organized, where the overall perceived degradation of the stimuli was evaluated with Degradation Category Rating in four different types of audiovisual content.
In addition, free descriptions of the most prominent degrading factors were collected.
The participants' individual tendencies to experience immersion were screened prior to the experiment with a questionnaire.

The results show that video width is the dominant element in defining the degradation of a stimulus.
Also audio width had an impact when the video width was at maximum.
Individual tendency to experience immersion was not found to have significant impact on perceived degradation in this study.
Slight content effects were observed.
Constrained correspondence analysis of the free description data suggests the reasons for highest perceived degradation to be caused by wrong audio direction, reduced video width and missing essential content.
ED:2012-05-16
INSSI tietueen numero: 44555
+ lisää koriin
INSSI