haku: @keyword sludge / yhteensä: 10
viite: 5 / 10
Tekijä:Kanerva, Timo
Työn nimi:Imuruopatun metsäteollisuuden jätevesilietteen kemiallinen käsittely ja laskeutus
Chemical treatment and sedimentation of suction dredged paper mill effluent sludge
Julkaisutyyppi:Diplomityö
Julkaisuvuosi:2004
Sivut:82 s. + liitt. 6      Kieli:   fin
Koulu/Laitos/Osasto:Puunjalostustekniikan osasto
Oppiaine:Teollisuuden ympäristötekniikka   (Puu-127)
Valvoja:Hynninen, Pertti
Ohjaaja:Honkanen, Kristiina
OEVS:
Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje

Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossa

Oppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa.

Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/

Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.

Kirjautuminen asiakaskoneille

  • Aalto-yliopistolaiset kirjautuvat asiakaskoneille Aalto-tunnuksella ja salasanalla.
  • Muut asiakkaat kirjautuvat asiakaskoneille yhteistunnuksilla.

Opinnäytteen avaaminen

  • Asiakaskoneiden työpöydältä löytyy kuvake:

    Aalto Thesis Database

  • Kuvaketta klikkaamalla pääset hakemaan ja avaamaan etsimäsi opinnäytteen Aaltodoc-tietokannasta. Opinnäytetiedosto löytyy klikkaamalla viitetietojen OEV- tai OEVS-kentän linkkiä.

Opinnäytteen lukeminen

  • Opinnäytettä voi lukea asiakaskoneen ruudulta tai sen voi tulostaa paperille.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi tallentaa muistitikulle tai lähettää sähköpostilla.
  • Opinnäytetiedoston sisältöä ei voi kopioida.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi muokata.

Opinnäytteen tulostus

  • Opinnäytteen voi tulostaa itselleen henkilökohtaiseen opiskelu- ja tutkimuskäyttöön.
  • Aalto-yliopiston opiskelijat ja henkilökunta voivat tulostaa mustavalkotulosteita Oppimiskeskuksen SecurePrint-laitteille, kun tietokoneelle kirjaudutaan omilla Aalto-tunnuksilla. Väritulostus on mahdollista asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Väritulostaminen on maksullista Aalto-yliopiston opiskelijoille ja henkilökunnalle.
  • Ulkopuoliset asiakkaat voivat tulostaa mustavalko- ja väritulosteita Oppimiskeskuksen asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Tulostaminen on maksullista.
Sijainti:P1 Ark TKK  587   | Arkisto
Avainsanat:dredging
sediment
sludge
sedimentation
coagulation
phosphorous
ruoppaus
sedimentti
liete
laskeuttaminen
saostaminen
fosfori
Tiivistelmä (fin): M-real Kirkniemen paperitehdas on vuodesta 1966 lähtien johtanut jätevetensä Lohjanjärven Osuniemenlahteen.
Lahti on vuosien varrella pahoin liettynyt ja täyttynyt tehtaan jätevesien mukana tulleesta kuitu- ja mineraaliaineksesta, ns. tehdassedimentistä.
Lahden virkistyskäyttöarvo on olematon, jonka lisäksi pohjaan kertynyt sedimentti aiheuttaa merkittävää sisäistä ravinnekuormitusta Lohjanjarveen.
M-real Kirkniemi aikookin kunnostaa lahden imuruoppaamalla.

Tämän työn tarkoituksena oli löytää laboratoriokokeiden avulla sopivin kemikaaliyhdistelmä ja kemikalointitapa lahdelta ruopattavan tehdassedimentin laskeuttamiseksi maa-altaisiin ja siitä vapautuvan fosforin saostamiseksi.
Kokeiden perusteella valittiin kokonaisuutena toimivin ja edullisin kemikalointiratkaisu täyden mittakaavan toteutusta varten.

Ilman kemikaaleja suoritetut laskeutuskokeet osoittivat, että suurin osa lahdesta pumpatusta lietteestä laskeutuu erittäin nopeasti.
Toisaalta Hete sisältää myös runsaasti hyvin hitaasti laskeutuvaa kolloidista ainesta, joka jättää altaista poistuvan veden erittäin sameaksi.
Kemikaalien käyttö lietteen selkeytyksen apuna on siten välttämätöntä hyvään lopputulokseen pääsemiseksi.

Koetulosten perusteella on Osuniemenlahdelta pumpattavan ruoppauslietteen laskeuttaminen ja fosforin saostus tehokkainta tehdä kahdessa erillisessä vaiheessa.
Esiselkeytysvaiheeseen annostellaan vain fosforin saostamiseen ja lietteen laskeutuksen tehostamiseen soveltuvaa alumiini- tai rautapohjaista koagulanttia.
Jälkiselkeytysvaiheessa vedestä poistetaan loput kiintoaineesta ja fosforista koagulantin ja sopivan polyelektrolyytin avulla.
Kokeissa saavutetut kiintoainepitoisuudet toiseen vaiheen kemikaloinnin jälkeen olivat luokkaa 20-30 mg/l ja fosfaattifosforipitoisuudet (PO4-P) alle 0,01 mg/l.
Vesi jäi käytännössä täysin kirkkaaksi, sameuden ollessa alle 10 NTU.

Polyalumiinikloridi Kempac 18 todettiin tehokkaimmaksi ja kustannuksiltaan edullisimmaksi testatuista saostuskemikaaleista.
Lievästi anioninen Fennopol A321 oli paras tutkituista polyelektrolyyteistä.
Sopivaksi Kempac 18:n lähtöannosteluksi esiselkeytysvaiheessa todettiin 400 mg/l.
Jälkiselkeytyksen kemikaloinnissa riittää lähtöannosteluksi 100 mg/l.
Fennopol A321:n lähtöannosteluksi jälkiselkeytyksen kemikaloinnissa voidaan valita 3 mg/l.
ED:2004-06-15
INSSI tietueen numero: 25321
+ lisää koriin
INSSI