haku: @keyword SC-paperi / yhteensä: 10
viite: 4 / 10
Tekijä:Rissanen, Timo Tapio
Työn nimi:SC-paperin painojäljen tasaisuuden parantaminen hierremassan optimoinnilla
Improving the printing performance of SC-paper by optimizing the TMP furnish used
Julkaisutyyppi:Diplomityö
Julkaisuvuosi:2004
Sivut:98      Kieli:   fin
Koulu/Laitos/Osasto:Puunjalostustekniikan osasto
Oppiaine:Paperitekniikka   (Puu-21)
Valvoja:Paulapuro, Hannu
Ohjaaja:Saarinen, Jari
OEVS:
Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje

Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossa

Oppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa.

Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/

Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.

Kirjautuminen asiakaskoneille

  • Aalto-yliopistolaiset kirjautuvat asiakaskoneille Aalto-tunnuksella ja salasanalla.
  • Muut asiakkaat kirjautuvat asiakaskoneille yhteistunnuksilla.

Opinnäytteen avaaminen

  • Asiakaskoneiden työpöydältä löytyy kuvake:

    Aalto Thesis Database

  • Kuvaketta klikkaamalla pääset hakemaan ja avaamaan etsimäsi opinnäytteen Aaltodoc-tietokannasta. Opinnäytetiedosto löytyy klikkaamalla viitetietojen OEV- tai OEVS-kentän linkkiä.

Opinnäytteen lukeminen

  • Opinnäytettä voi lukea asiakaskoneen ruudulta tai sen voi tulostaa paperille.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi tallentaa muistitikulle tai lähettää sähköpostilla.
  • Opinnäytetiedoston sisältöä ei voi kopioida.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi muokata.

Opinnäytteen tulostus

  • Opinnäytteen voi tulostaa itselleen henkilökohtaiseen opiskelu- ja tutkimuskäyttöön.
  • Aalto-yliopiston opiskelijat ja henkilökunta voivat tulostaa mustavalkotulosteita Oppimiskeskuksen SecurePrint-laitteille, kun tietokoneelle kirjaudutaan omilla Aalto-tunnuksilla. Väritulostus on mahdollista asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Väritulostaminen on maksullista Aalto-yliopiston opiskelijoille ja henkilökunnalle.
  • Ulkopuoliset asiakkaat voivat tulostaa mustavalko- ja väritulosteita Oppimiskeskuksen asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Tulostaminen on maksullista.
Sijainti:P1 Ark TKK  267   | Arkisto
Avainsanat:SC-paper
formation
TMP
print quality
LC-refining
fines
SC-paperi
formaatio
TMP
LC-jauhatus
hienojae
Tiivistelmä (fin): Tässä työssä tavoitteena oli SC-paperin painojäljen parantaminen mekaanisen massan eli tässä tapauksessa TMP:n ominaisuuksia parantamalla.
Hiokepohjaisten SC-papereiden tiedettiin olevan painojäljen laadussa hierrepohjaisia paremmalla tasolla.
Tämän vuoksi tutkittiin hiokemassan ja TMP massan, sekä niistä valmistettujen arkkien eroavuuksia ja kartoitettiin mitä ominaisuuksia TMP massassa tulisi parantaa.

Hiokemassa sisältää runsaammin kuituja, joiden pintarakenne on rikkoutunut.
Hiokkeella on korkea hienojaepitoisuus, joka antaa paperille hyvän sileyden ja optiset ominaisuudet.
Toisaalta hiokkeella on heikot lujuusominaisuudet, jolloin tarvitaan enemmän kemiallista massaa antamaan lujuusominaisuuksia.
Hiokkeeseen verrattuna TMP massalla on hyvät lujuusominaisuudet, mutta sen hienojaemäärä on pienempi ja sen valmistukseen kuluu huomattavasti enemmän energiaa.
Näitä painettavuuden ja valmistuskustannusten haittapuolia kompensoi pienempi kalliin kemiallisen massan tarve.
Hierteen ja hiokkeen seoksella on saavutettu synergisiä etuja lujuusominaisuuksissa.
Myös mekaanisen massan eri fraktioiden sekoituksilla on synergisiä etuja repäisy- ja vetolujuuteen.
Tämä voidaan havaita esimerkiksi hienojakeen ja pitkäkuitufraktion sekoituksessa.

Mujuhierteellä tarkoitetaan tässä työssä erittäin hienojakoista, pääjauhinlinjalla valmistettua, hierrettä.
Yhtenä selvänä keinona on esille noussut mujuhierteen valmistaminen yhdellä pääjauhinlinjalla, kummallakin TMP-laitoksella.
Kokeellisen osan ensimmäisessä osiossa todettiin kuitenkin, että todella hienojakoisen hierteen valmistaminen ei onnistu tavallisia jauhatuksen hallintasuureita muuttamalla ja ajatus mujuhierteen valmistamisesta jouduttiin unohtamaan.
Kaikissa yrityksissä vastaan tuli jauhinlinjan huono ajettavuus ja kuitujen sitoutumiskyvyn merkittävä heikentyminen.

Kokeellisen osan toisessa osiossa tutkittiin keskimääräisen kuitupituuden lyhentämistä lujuusominaisuudet huomioon ottaen muilla keinoin, kuin pelkästään jauhatuksen hallintasuureita muuttamalla.
Mujuhierrekokeiden tulosten pohjalta todettiin, että on järkevämpää muokata tiettyä fraktioitua jaetta koko massan sijasta.
Päälajittelun akseptin pitkät kuidut todettiin jo työn aikaisessa vaiheessa kaikkein haitallisimmaksi jakeeksi.
Tässä työssä tutkittiin kuinka todella hienojakoista päälajittelun akseptimassaa voidaan muokata matalasakeusjauhatuksella.

Akseptimassan LC-jauhatuksella saatiin hierteen kuitujakaumaa muokattua lähemmäksi hiokkeen kuitujakaumaa kuitenkaan menettämättä liikaa hierteen hyviä lujuusominaisuuksia, mikä oli työn yhtenä tavoitteena.
Päälajittelun LC-jauhatuksesta muodostui tämän diplomityön merkittävin ja laajin osio.

Matalasakeusjauhatuksella pystyttiin jauhamaan valmiiksi hienojakoista päälajittelun sihtiakseptimassaa. merkittävästi pidemmälle.
LC-jauhetun sihtiakseptimassan vaikutusta SC-paperin laatuun tutkittiin valmistamalla seosarkkeja arkkirobotilla.
LC-jauhettua sihtiakseptimassaa lisättiin massan joukkoon eri koepisteissä erilaisia määriä ja tutkittiin sen vaikutusta paperin formaatioon, lujuusominaisuuksiin ja kalanteroitujen arkkien painatusominaisuuksiin saakka.

Päälajittelun rakosihtiakseptimassan LC-jauhatuksella voitiin pienentää arkkien huokoisuutta ja unger-öljynläpäisevyyttä.
SC-paperin formaatiota saatiin LC-jauhatuksen avulla parannettua.
LC-jauhetun sihtiakseptimassan lisääminen massan joukkoon näytti GRI-painatustuiosten perusteella parantavan painojäljen kiiltoa ja densiteettiä, mutta puuttuvien pisteiden määrän todettiin lisääntyvän.
Kalanterointivoimakkuuden lisääntyessä puuttuvien pisteiden määrä jäi kuitenkin jopa referenssiä vähäisemmäksi, mutta samalla repäisylujuus heikkeni referenssiä merkittävämmin.
ED:2004-08-25
INSSI tietueen numero: 26198
+ lisää koriin
INSSI