haku: @instructor Kokkonen, Teemu / yhteensä: 10
hakutulos-lista
viite: 10 / 10
« edellinen | seuraava »
Tekijä:Warsta, Lassi
Työn nimi:Metsäteollisuuden energiatuotannossa syntyvän tuhkan hyötykäyttö: haitallisten asineiden kulkeutuminen
Exploitation of fly ash produced by the forest industry: transport of harmful substances
Julkaisutyyppi:Diplomityö
Julkaisuvuosi:2005
Sivut:84 s. + liitt. 11      Kieli:   fin
Koulu/Laitos/Osasto:Rakennus- ja ympäristötekniikan osasto
Oppiaine:Vesitalous ja vesirakennus   (Yhd-12)
Valvoja:Karvonen, Tuomo
Ohjaaja:Kokkonen, Teemu
OEVS:
Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje
sulje

Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossa

Oppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa.

Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/

Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.

Kirjautuminen asiakaskoneille

  • Aalto-yliopistolaiset kirjautuvat asiakaskoneille Aalto-tunnuksella ja salasanalla.
  • Muut asiakkaat kirjautuvat asiakaskoneille yhteistunnuksilla.

Opinnäytteen avaaminen

  • Asiakaskoneiden työpöydältä löytyy kuvake:

    Aalto Thesis Database

  • Kuvaketta klikkaamalla pääset hakemaan ja avaamaan etsimäsi opinnäytteen Aaltodoc-tietokannasta. Opinnäytetiedosto löytyy klikkaamalla viitetietojen OEV- tai OEVS-kentän linkkiä.

Opinnäytteen lukeminen

  • Opinnäytettä voi lukea asiakaskoneen ruudulta tai sen voi tulostaa paperille.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi tallentaa muistitikulle tai lähettää sähköpostilla.
  • Opinnäytetiedoston sisältöä ei voi kopioida.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi muokata.

Opinnäytteen tulostus

  • Opinnäytteen voi tulostaa itselleen henkilökohtaiseen opiskelu- ja tutkimuskäyttöön.
  • Aalto-yliopiston opiskelijat ja henkilökunta voivat tulostaa mustavalkotulosteita Oppimiskeskuksen SecurePrint-laitteille, kun tietokoneelle kirjaudutaan omilla Aalto-tunnuksilla. Väritulostus on mahdollista asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Väritulostaminen on maksullista Aalto-yliopiston opiskelijoille ja henkilökunnalle.
  • Ulkopuoliset asiakkaat voivat tulostaa mustavalko- ja väritulosteita Oppimiskeskuksen asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Tulostaminen on maksullista.
Sijainti:P1 Ark Aalto     | Arkisto
Avainsanat:fly ash
groundwater flow
transport of substances
lentotuhka
pohjavesivirtaus
haitallisten aineiden kulkeutuminen
Tiivistelmä (fin): Suomen metsäteollisuuden energiantuotannossa syntyy vuosittain noin 350 000 tonnia maa- ja ympäristörakentamisessa hyödyntämiskelpoista lentotuhkaa.
Lähitulevaisuudessa logistiikka- ja varastokustannukset tulevat kasvamaan edelleen ympäristölainsäädännön kiristyessä.
Tuhkan uusiokäyttöastetta pitäisi kasvattaa edelleen, jotta kulut pysyisivät alhaalla.
Suurin hyötykäyttöpotentiaali tuhkalle muodostuu sen käytöstä luonnon kiviainesta korvaavana materiaalina erilaisissa rakennuskohteissa.

Metsäteollisuus ry:n koordinoimassa hankkeessa tutkittiin tierakenteen sisällä käytetyn lentotuhkan ympäristövaikutuksia.
Tuhkasta liukenee veteen aineita kuten fluoridia, kloridia, molybdeenia, seleeniä ja sulfaattia.
Aineet kulkeutuvat veden mukana ympäristöön nostaen maa- ja pohjaveden pitoisuuksia.
Suurina pitoisuuksina monet tuhkan aineista ovat terveysriski lähiseudun ihmisille ja eläimille.

Aineiden kulkeutumista tierakenteista ympäristöön tutkittiin työtä varten ohjelmoiduilla numeerisilla laskentamalleilla.
Laskentamallien avulla työssä voitiin tutkia moninkertainen määrä tilanteita empiiriseen mittaamiseen verrattuna ja seuloa tuloksista kulkeutumiseen vaikuttavat päätekijät.
Vesien virtausta kuvattiin Richardsin yhtälöön perustuvalla ratkaisulla.
Aineiden kulkeutumismallissa otettiin huomioon advektio, dispersio sekä aineiden pidättyminen maahan.

Aineiden kulkeutumista tutkittiin tierakenneprototyypeillä, joihin sijoitettiin tutkittavat tuhkamäärät.
Teiden päällysteitä simuloitiin imeynnän määrän avulla.
Päällystetyn asfalttitien läpi imeytyvä vesimäärä oli kaksi tai kolme kertaa pienempi kuin peitetyn eli pintastabiloidun hiekkatien.
Pitoisuuksia seurattiin tierakenteen vieressä olevassa kaltevassa rinteessä ja niitä verrattiin Sosiaali- ja terveysministeriön asetukseen talousveden laatuvaatimuksista.

Tuhkasta liukenevaan ainemäärään vaikutti tutkitun tierakenteen leveys, tuhkarakenteen paksuus, liukenevan aineen määrä tuhkassa ja tiepäällysteen läpi imeytyvä vesimäärä.
Pitoisuusrintaman etenemiseen maassa vaikuttivat imeyntämäärän lisäksi maan vedenjohtavuus, rinteen kaltevuus, vettä johtavan maaprofiilin paksuus ja aineen kemialliset ominaisuudet.
Suurimmat pitoisuudet suhteessa aineiden raja-arvoihin syntyivät sulfaatista ja fluoridista.
Päällystetyillä rakenteilla pitoisuusrajat ylitettiin suurimmilla tuhkamäärillä ja rinteen kaltevuuksilla.
Peitetyillä rakenteilla pitoisuusrajat ylitettiin kaikilla suurimmilla tuhkarakenteilla kaltevuusarvosta riippumatta.
ED:2006-01-13
INSSI tietueen numero: 30492
+ lisää koriin
« edellinen | seuraava »
INSSI