haku: @keyword painuma / yhteensä: 12
hakutulos-lista
viite: 10 / 12
« edellinen | seuraava »
Tekijä:Pätsi, Kirsi
Työn nimi:Suurpellon syvästabiloidun koepenkereen analysointi
Deep stabilized test embankment in Suurpelto, Espoo
Julkaisutyyppi:Diplomityö
Julkaisuvuosi:2009
Sivut:103      Kieli:   fin
Koulu/Laitos/Osasto:Yhdyskunta- ja ympäristötekniikan laitos
Oppiaine:Pohjarakennus ja maamekaniikka   (Rak-50)
Valvoja:Vepsäläinen, Pauli
Ohjaaja:Tanska, Harri
Elektroninen julkaisu: http://urn.fi/URN:NBN:fi:aalto-201802221579
OEVS:
Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje
sulje

Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossa

Oppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa.

Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/

Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.

Kirjautuminen asiakaskoneille

  • Aalto-yliopistolaiset kirjautuvat asiakaskoneille Aalto-tunnuksella ja salasanalla.
  • Muut asiakkaat kirjautuvat asiakaskoneille yhteistunnuksilla.

Opinnäytteen avaaminen

  • Asiakaskoneiden työpöydältä löytyy kuvake:

    Aalto Thesis Database

  • Kuvaketta klikkaamalla pääset hakemaan ja avaamaan etsimäsi opinnäytteen Aaltodoc-tietokannasta. Opinnäytetiedosto löytyy klikkaamalla viitetietojen OEV- tai OEVS-kentän linkkiä.

Opinnäytteen lukeminen

  • Opinnäytettä voi lukea asiakaskoneen ruudulta tai sen voi tulostaa paperille.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi tallentaa muistitikulle tai lähettää sähköpostilla.
  • Opinnäytetiedoston sisältöä ei voi kopioida.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi muokata.

Opinnäytteen tulostus

  • Opinnäytteen voi tulostaa itselleen henkilökohtaiseen opiskelu- ja tutkimuskäyttöön.
  • Aalto-yliopiston opiskelijat ja henkilökunta voivat tulostaa mustavalkotulosteita Oppimiskeskuksen SecurePrint-laitteille, kun tietokoneelle kirjaudutaan omilla Aalto-tunnuksilla. Väritulostus on mahdollista asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Väritulostaminen on maksullista Aalto-yliopiston opiskelijoille ja henkilökunnalle.
  • Ulkopuoliset asiakkaat voivat tulostaa mustavalko- ja väritulosteita Oppimiskeskuksen asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Tulostaminen on maksullista.
Sijainti:P1 Ark Aalto     | Arkisto
Avainsanat:deep stabilization
test embankment
settlement
floating columns
sulphide clay
gyttja
KPO 2000
Plaxis
syvästabilointi
koepenger
painuma
määrämittainen pilarointi
sulfidisavi
lieju
KPO 2000
Plaxis
Tiivistelmä (fin): Espoon Suurpelto on merkittävä rakennuskohde; Pohjasuhteet alueella ovat erittäin heikot ja vaihtelevat.
Pehmeiden maakerrosten keskisyvyys on 10,6 m ja syvimmillään ne ovat yli 25 m syviä.
Ilman pohjanvahvistusta 1,5...2,0 m korkeiden katupenkereiden painumien on laskettu olevan 2,0 metrin luokkaa ja stabiliteetin pienimmillään luokkaa F = 0,6...0,7.
Kunnallistekniikan ja yleisten alueiden perustamisessa käytetään pääosin syvästabilointia.

Kaikkiaan alueella tehdään kunnallistekniikkaa varten pilaristabilointia noin 1500 kilometriä, josta tähän mennessä on saatu valmiiksi noin puolet.
Osa pehmeistä maakerroksista sisältää sulfidia ja orgaanista ainesta, jotka saattavat vaikuttaa negatiivisesti maan stabiloitavuuteen.

Alueelle rakennettiin koepenger, jonka pohjanvahvistus tehtiin syvästabiloinnilla.
Koepenkereen vierestä otettiin maanäytteitä, joita testattiin laboratoriossa luonnontilaisena sekä stabiloituna.
Laboratoriossa stabiloiduille näytteille tehtiin puristus-, kolmiaksiaali- ja ödometrikokeita.
Laboratoriossa saadut leikkauslujuudet vastasivat hyvin koepenkereen syvä-stabiloiduille pilareille tehdyistä pilarikairauksista saatuja tuloksia.
Lujuudet vaihtelivat huomattavasti syvyyssuunnassa.
Huonoimmat lujuudet saavutettiin sulfidipitoisessa kerroksessa.
Liejukerroksesta saatiin laboratoriossa ja 2,5 kk jälkeen maastossakin erittäin hyvät tulokset, mutta 11 kuukauden jälkeen lujuus oli pilarikairausten mukaan laskenut.

Osassa koepengertä pohjanvahvistus tehtiin määrämittaisilla pilareilla.
Määrämittaisten pilareiden painumat olivat kahden vuoden havaintojakson aikana n. 260 mm, mikä ylittää katurakenteille sallitut painumat.
Painuvan kerroksen alapintaan tehdyn pilaroinnin painuma on pysynyt sallituissa rajoissa.

Työssä vertailtiin koepenkereen havaittuja painumia laskettuihin painumiin.
KPO 2000 - ohjelmalla laskettu painumisnopeus vastasi havaittua painumisnopeutta parhaiten, kun käytettiin kalkki-sementtipilareille laskennassa huomattavan suurta vedenläpäisevyyttä, n. 300-400 -kertaista vedenläpäisevyyttä luonnontilaisen saven vedenläpäisevyyteen verrattuna.
Elementtimenetelmään perustuvalla Plaxis-ohjelmalla saatiin samankaltaiset tulokset käyttämällä kymmenkertaista vedenläpäisevyyttä luonnontilaisen saven vedenläpäisevyyteen nähden.
ED:2009-03-18
INSSI tietueen numero: 36874
+ lisää koriin
« edellinen | seuraava »
INSSI