haku: @keyword formaatio / yhteensä: 15
hakutulos-lista
viite: 10 / 15
« edellinen | seuraava »
Tekijä:Lahtinen, Juha Pauli
Työn nimi:Kemikaalien vaikutus paperin formaatioon
The effect of chemicals on paper formation
Julkaisutyyppi:Diplomityö
Julkaisuvuosi:2004
Sivut:vii + 91 s. + liitt. 11      Kieli:   fin
Koulu/Laitos/Osasto:Puunjalostustekniikan osasto
Oppiaine:Puunjalostuksen kemia   (Puu-19)
Valvoja:Laine, Janne ;
Ohjaaja:Hirvonen, Kirsi
OEVS:
Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje
sulje

Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossa

Oppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa.

Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/

Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.

Kirjautuminen asiakaskoneille

  • Aalto-yliopistolaiset kirjautuvat asiakaskoneille Aalto-tunnuksella ja salasanalla.
  • Muut asiakkaat kirjautuvat asiakaskoneille yhteistunnuksilla.

Opinnäytteen avaaminen

  • Asiakaskoneiden työpöydältä löytyy kuvake:

    Aalto Thesis Database

  • Kuvaketta klikkaamalla pääset hakemaan ja avaamaan etsimäsi opinnäytteen Aaltodoc-tietokannasta. Opinnäytetiedosto löytyy klikkaamalla viitetietojen OEV- tai OEVS-kentän linkkiä.

Opinnäytteen lukeminen

  • Opinnäytettä voi lukea asiakaskoneen ruudulta tai sen voi tulostaa paperille.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi tallentaa muistitikulle tai lähettää sähköpostilla.
  • Opinnäytetiedoston sisältöä ei voi kopioida.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi muokata.

Opinnäytteen tulostus

  • Opinnäytteen voi tulostaa itselleen henkilökohtaiseen opiskelu- ja tutkimuskäyttöön.
  • Aalto-yliopiston opiskelijat ja henkilökunta voivat tulostaa mustavalkotulosteita Oppimiskeskuksen SecurePrint-laitteille, kun tietokoneelle kirjaudutaan omilla Aalto-tunnuksilla. Väritulostus on mahdollista asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Väritulostaminen on maksullista Aalto-yliopiston opiskelijoille ja henkilökunnalle.
  • Ulkopuoliset asiakkaat voivat tulostaa mustavalko- ja väritulosteita Oppimiskeskuksen asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Tulostaminen on maksullista.
Sijainti:P1 Ark TKK  402   | Arkisto
Avainsanat:formation
flocculation
retention
fixing agent
flocculant
microparticle
drainage
formaatio
flokkisuus
retentio
fiksatiivi
flokkulantti
mikropartikkelitekniikka
vedenpoisto
Tiivistelmä (fin):Työssä selvitettiin kahden retentiojärjestelmän ja eri fiksatiivien vaikutusta kuitusulpun flokkisuuteen ja paperin formaatioon. Työssä käytettiin kahta koelaitteistoa. Ensimmäisellä koelaitteistolla tutkittiin fiksatiivien ja retentiokemikaalien vaikutusta hienoja täyteaineen flokkaantumiseen putkivirtauksessa. Toiseen laitteistoon oli rakennettu perälaatikon turbopilliä simuloiva rakenne. Laitteistolla selvitettiin kemikaalien vaikutusta kuitusulpun flokkaantumiseen erilaisissa virtaustilanteissa. Lisäksi tehtiin paperikonekoeajo, jossa selvitettiin retentiojärjestelmien vaikutusta paperin formaatioon ja painojäljen epätasaisuuteen.

Käytetyt retentiojärjestelmät olivat kaksikomponenttijärjestelmiä. Järjestelmässä 1 polymeerinä oli suoraketjuinen kationinen polyakryyliamidi (C-PAM) ja järjestelmässä 2 haaroittunut C-PAM. Molemmissa järjestelmissä käytettiin mikropartikkelina bentoniittia. Suoraketjuinen C-PAM muodosti suurempia ja kestävämpiä flokkeja kuin haaroittunut C-PAM. Järjestelmällä 1 saavutettiin parempi vedenpoistonopeus, mutta huonompi B-formaatio kuin järjestelmällä 2. Painetun paperin mottling oli järjestelmällä 2 vähäisempää kuin järjestelmällä 1.

Fiksatiiviannostuksella oli tärkeä merkitys täyte- ja hienoaineen flokkaantumiseen, Täyteainepartikkelit eivät flokkaantuneet kummallakaan retentiojärjestelmällä ilman fiksatiivia. Fiksatiivin lisääminen täyteainesuspensioon mahdollisti retentiokemikaalien toiminnan. Ylisuurella fiksatiiviannoksella täyte- ja hienoainesuspensiot stabiloituivat steerisesti.

Suoraketjuisella C-PAM:lla muodostuneet flokit olivat joustavia ja ne kestivät hyvin leikkausvoimia. Haaroittuneella C-PAM:Ila flokeista tuli jäykempiä kuin suoraketjuisella C-PAM:lla johtuen haaroittuneen polymeeriketjun jäykästä rakenteesta. Jäykkä flokkirakenne murtuu turbulenssissa helpommin kuin joustava rakenne.

Virtauslaitteistoilla tehdyissä kokeissa saatiin selville kemikaalien flokkaustehokkuudet ja vaikutus flokkien lujuuteen. Saadut tulokset tukivat paperikonekoeajosta saatuja tuloksia. Paperikoneen retentiojärjestelmää vaihdettaessa virtauslaitteistot ovat hyödyllisiä työkaluja järjestelmien esivalinnassa.
ED:2004-01-28
INSSI tietueen numero: 21130
+ lisää koriin
« edellinen | seuraava »
INSSI