haku: @instructor Nallikari, Matti / yhteensä: 17
viite: 5 / 17
| Tekijä: | Kujala, Lauri |
| Työn nimi: | Rakennustavan vaikutus konealueiden varustelun tehokkuuteen kokoonpanotelakkakonseptissa |
| Analysis of various block building methods on the outfitting efficiency of an assembly shipyard | |
| Julkaisutyyppi: | Diplomityö |
| Julkaisuvuosi: | 2014 |
| Sivut: | 88 s. + liitt. 7 Kieli: fin |
| Koulu/Laitos/Osasto: | Insinööritieteiden korkeakoulu |
| Oppiaine: | Meritekniikka (K3005) |
| Valvoja: | Remes, Heikki |
| Ohjaaja: | Nallikari, Matti ; Tokola, Henri |
| Elektroninen julkaisu: | http://urn.fi/URN:NBN:fi:aalto-201412233308 |
| OEVS: | Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossaOppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa. Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/ Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.
Kirjautuminen asiakaskoneille
Opinnäytteen avaaminen
Opinnäytteen lukeminen
Opinnäytteen tulostus
|
| Sijainti: | P1 Ark Aalto 3831 | Arkisto |
| Avainsanat: | assembly shipyard block outfitting modularization outfitting kokoonpanotelakkakonsepti lohkovarustelu modulointi varustelu |
| Tiivistelmä (fin): | Laivanrakennusteollisuudessa telakat pyrkivät jatkuvasti kehittämään tuotantostrategioitaan ja tehostamaan tuotantoaan. Yksi varteenotettava tuotannontehostamismetodi on laivan varustelutyön suorittaminen mahdollisimman aikaisessa tuotantovaiheessa, esimerkiksi lohkovarusteluvaiheessa. Tässä diplomityössä tarkastellaankin rakennustavan vaikutusta työaluksen konetornin varustelun tehokkuuteen. Työssä tarkastellaan erityisesti sitä, minkälaisia lohkoja tulee lohkotoimittajalta kokoonpanotelakalle toimittaa varustelutyön tehokkuuden maksimoimiseksi? Tutkimuksen päätavoitteena oli vertailla viiden eri lohkotoimitusmallin vaikutusta kokoonpanotelakan varustelun tehokkuuteen. Kaikille viidelle eri toimitusmallille luotiin työssä yksilöllinen rakennustapa. Työn tavoitteena oli myös luoda menetelmä lohkovarustelun hyvyyden mittaamiseksi ja muodostaa luotua menetelmää tukeva laskentamalli laivan varusteluprosessille. Lisäksi työssä luotiin uusi hierarkia laivan rungon muodostaville teräsmoduuleille. Lohkovarustelun hyvyyden mittariksi valittiin moduuli- ja lohkovarustelutuntien suhde kokonaisvarustelutunteihin ottaen huomioon vain tuotannon välittömät työtunnit. Varusteluprosessin keston laskentamalli perustuu eri varustelutoimintojen (moduulivarustelu, tasolohkova-rustelu, lohkovarustelu, aluevarustelu) välisiin työaikakertoimiin. Nämä kertoimet määritettiin kirjallisuuden perusteella ja varmistettiin niiden sopivuus kokoonpanotelakkaan telakalla suoritettujen asiantuntijahaastatteluiden pohjalta. Kyseistä mallinnusta ei kirjallisuuden perusteella aikaisemmin kokoonpanotelakkakonseptissa ole tehty. Tutkimuksessa saatujen tulosten pohjalta voidaan todeta avonaisten runkolohkojen tai vaihtoehtoisesti ehjien osalohkojen tukevan työlaivan varustelutyön tehokkuutta kokoonpanotelakkakonseptissa parhaiten sekä sopivan kyseisen konseptin tuotantostrategiaan. Tilaamalla lohkot lohkotoimittajalta avonaisina runkolohkoina voidaan tuotannon välittömiä työtunteja vähentää 21% verrattuna työssä käytettyyn referenssiprojektiin. Puolestaan ehjien osalohkojen tapauksessa päästään parhaimmillaan 25% säästöön tuotannon välittömissä työtunneissa. Työssä kehitetty laskentamalli antaa hyvän kokonaiskuvan varustelun välittömien tuntien kokonaiskeston muutoksesta eri lohkotoimitusmalleilla. Luotua mallia voi soveltaa kaikilla telakoilla, kunhan edellisten laivaprojektien varustelutunneista on olemassa statistiikka. Työaikakertoimien oikeellisuuteen on syytä suhtauta kriittisesti, koska niiden paikkansa pitävyyttä on vaikea todentaa. Mallissa myös oletetaan, että varustelutyö sujuu ongelmitta eli jokainen tehty työtunti on tehokkuudeltaan samanarvoinen. Tästä syystä tulosten oikeellisuus ja mallin luotettavuus tulee tulevaisuudessa varmistaa empiirisen tutkimuksen avulla. |
| Tiivistelmä (eng): | In shipbuilding industry, the shipyards are constantly striving to develop their production strategies in order to increase their production efficiency. One possibility to increase the production efficiency is to execute the ship's outfitting work as early as possible for example in block outfitting stage. Thus the effects of building method on outfitting efficiency are analyzed in this thesis. One part of the research question can be submitted as; What kind of steel structures should be delivered from block supplier to assembly shipyard in order to maximize the outfitting efficiency? The primary goal of the research is to compare the effects of five different block delivery models on outfitting efficiency in assembly shipyard. In this research an individual building method was generated for all the five models. Also the goals of the research were to develop a method to measure the goodness of block outfitting and to generate a calculation model concerning ship's outfitting process. Also new hierarchy for the steel modules was created. The ratio between block and modular outfitting hours and total outfitting hours were selected to meter goodness of block outfitting. The ratio takes only into consideration direct working hours of the production. The calculation model concerning ship's outfitting process is based on the time relation between different outfitting stages such as modular outfitting, flat block outfitting, block outfitting and onboard outfitting. The time relations between different outfitting stages are based on literature and opinion of experts from Helsinki shipyard. According to literature this kind of analytical modelling has never been done before in assembly shipyard concept. The results of the thesis indicate that open hull blocks and intact sections are the best options regarding the outfitting efficiency in assembly shipyard. Also these steel modules will fit to the assembly shipyard's production strategy. By ordering open hull blocks instead of closed hull blocks, the direct working hours can be reduced by 21%. The significant reduction of direct pro-duction hours (25%) can be obtained by applying the intact section building strategy. The created calculation model gives good overview of the reduction of direct outfitting working hours when applying different block delivery models. The model can be applied in all kind of shipyards providing that the shipyard has outfitting statistics from the previous projects. The calculation model assumes that all the production hours are equivalent. Also relation between different outfitting stages are hard to verify, thus a critical approach to the results is appropriate. The empirical study should be used in the future to verify the validity of the presented results and the validity of the calculation model. |
| ED: | 2015-01-18 |
INSSI tietueen numero: 50430
+ lisää koriin
INSSI