haku: @keyword lisäisyys / yhteensä: 2
viite: 1 / 2
« edellinen | seuraava »
Tekijä:Klimscheffskij, Markus
Työn nimi:Tracking of Electricity in the EU - From Directives to Practice
Sähkön jäljittäminen EU:ssa - Direktiiveistä käytäntöön
Julkaisutyyppi:Diplomityö
Julkaisuvuosi:2011
Sivut:xxi + 144 + liitt. (+14)      Kieli:   eng
Koulu/Laitos/Osasto:Tuotantotalouden laitos
Oppiaine:Teollisuustalous   (TU-22)
Valvoja:Eloranta, Eero
Ohjaaja:Lehtovaara, Marko
OEVS:
Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje

Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossa

Oppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa.

Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/

Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.

Kirjautuminen asiakaskoneille

  • Aalto-yliopistolaiset kirjautuvat asiakaskoneille Aalto-tunnuksella ja salasanalla.
  • Muut asiakkaat kirjautuvat asiakaskoneille yhteistunnuksilla.

Opinnäytteen avaaminen

  • Asiakaskoneiden työpöydältä löytyy kuvake:

    Aalto Thesis Database

  • Kuvaketta klikkaamalla pääset hakemaan ja avaamaan etsimäsi opinnäytteen Aaltodoc-tietokannasta. Opinnäytetiedosto löytyy klikkaamalla viitetietojen OEV- tai OEVS-kentän linkkiä.

Opinnäytteen lukeminen

  • Opinnäytettä voi lukea asiakaskoneen ruudulta tai sen voi tulostaa paperille.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi tallentaa muistitikulle tai lähettää sähköpostilla.
  • Opinnäytetiedoston sisältöä ei voi kopioida.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi muokata.

Opinnäytteen tulostus

  • Opinnäytteen voi tulostaa itselleen henkilökohtaiseen opiskelu- ja tutkimuskäyttöön.
  • Aalto-yliopiston opiskelijat ja henkilökunta voivat tulostaa mustavalkotulosteita Oppimiskeskuksen SecurePrint-laitteille, kun tietokoneelle kirjaudutaan omilla Aalto-tunnuksilla. Väritulostus on mahdollista asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Väritulostaminen on maksullista Aalto-yliopiston opiskelijoille ja henkilökunnalle.
  • Ulkopuoliset asiakkaat voivat tulostaa mustavalko- ja väritulosteita Oppimiskeskuksen asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Tulostaminen on maksullista.
Sijainti:P1 Ark Aalto  8356   | Arkisto
Avainsanat:guarantee of origin
residual mix
electricity tracking
electricity disclosure
additionality
renewable energy policy
alkuperätakuu
jäännösjakauma
sähkön jäljittäminen
alkuperämerkintä
lisäisyys
Tiivistelmä (fin):Tämän työn aihe on sähkön tuotantoalkuperän luotettava jäljittäminen kulutuspisteessä ja jäljittämisen ympäristövaikutukset.
Tutkimuksen tavoite on kartoittaa ja kuvata olemssa oleva tieteellinen tutkimus sähkön jäljittämisestä EU:ssa sekä huomattavasti parantaa luotettavuutta jäännösjakaumalaskennassa, jota käytetään jäljittämättömän sähkön alkuperän merkitsemiseen.
Viimeinen työn päämäärä on esitellä sähkön jäljittämisen tuottama mahdollinen lisäisyys uusiutuvan energian tuotantoon, sekä ehdottaa uusia näkökulmia meneillä olevaan lisäisyys-keskusteluun.

Tutkimusmenetelmänä työn ensimmäisessä osassa käytettiin kirjallisuuskatsausta, jonka perusteella voitiin todeta, että eroteltu sähkön jäljitys käyttäen sähköisiä alkuperätakuita (GO) on luotettavin tämänhetkisistä sähkön jäljitysmekanismeista.Sähkön vihreän alkuperän jäljittäminen alkuperätakuilla on tasaisesti lisääntynyt koko 10 vuotisen historian ajan saavuttaen lähes 200 TWh:a vuonna 2010, mikä johti niukkuuden esiintymiseen alkuperätakuiden tarjonnassa.
Sähkön kuluttajille vihreän sähkön tärkeimpiä ostopäätökseen vaikuttavia ominaisuuksia ovat sen luotettavuus ja ympäristövaikutukset.
Tämän hetken huomattavimmat luotettavuuongelmat johtuvat puutteellisesta koordinaatioista alkuperätakuiden ja muiden sähkönjäljitysmenetelmien (erityisesti sopimuspohjaisen jäljityksen) välillä sekä eksplisiittisen jäljityksen epätäydellisestä huomioimisesta jäännösjakaumaa laskettaessa.

Työn empiirisessä osiossa laskettiin vuoden 2010 jäännösjakaumat 27:lle Euroopan maalle.
Laskennassa löydettiin merkittävä ero tuotanto- ja jäännösjakauman välillä erityisesti Norjan, Itävallan, Sveitsin ja Saksan osalta.
Tutkimus havaitsi myös ongelmia jäännösjakauman laskentametodologiassa, ja erityisesti epäyhtenevät alkuperämerkintäjaksot sekä aktiiviset alkuperätakuut johtivat vallitsevan tuotantovuosi-pohjaisen laskentakäytännön kyseenalaistamiseen.
Työssä suositellaan käytettäväksi transaktio-pohjaista laskentaa kunnes tuotantopohjaisen laskennan luotettavuus voidaan taata.

Alkuperätakuiden kysynnän nousu ja kehittyvä lainsäädäntö johtavat todennäköisesti niiden kallistumiseen tulevaisuudessa.
Kasvava taloudellinen merkitys korostaa suoran lisäisyyden mahdollisuutta, mutta tätä tärkeämpää olisi määritellä epäsuoran lisäisyyden kriteerit.
Maiden hallintojen ja kuluttajaorganisaatioiden merkittävä tehtävä on estää windfall-tuotot alkuperätakuista sekä määritellä alkuperätakuiden lisäisyyden suhde uusiutuvan energian tavoitteisiin ja tukimekanismeihin.
Tämä työ ehdottaa, että alkuperästätakuista saatavan liikevaihdon käyttökohteen tulisi vaikuttaa lisäisyyteen.
Lisäksi alkuperätakuita tulisi voida käyttää hiilijalanjäljen pienentämiseen sähkönkulutuksen osalta, mutta ei kasvihuonekaasujen kompensoinnissa tai suorissa vähennyksissä.
Tämän tutkimuksen keskustelu-osiossa esitetään, että alkuperätakuut voivat toimia uusiutuvaan energiaan liittyvien hallinnollisten päätösten perusteena, mikä mahdollisesti vähentää uusiutuvan energian käyttöönoton kokonaiskustannuksia yhteiskunnalle.
Tiivistelmä (eng):The topic of this thesis is electricity tracking; how to reliably determine the origin of electricity at the point of consumption, and what the environmental consequences of tracking are.
The thesis first sets out to capture and record the relevant body of knowledge regarding electricity tracking in the EU.
It secondly aims to significantly improve the reliability of residual mix calculation, which is used for disclosing untracked consumption.
The final target is to describe the potential of electricity tracking to deliver additionality of RES as well as to propose new viewpoints to the on-going additionality discussion.

The first part of the thesis is based on a literary research.
It found that a de-linked tracking system, using electronic certificates (Guarantee of Origin (GO)), is the most reliable alternative to track electricity.
Tracking green generation attributes through GOs has increased steadily during the 10 year history, reaching nearly 200 TWh in 2010.
This lead to a scarcity of GO supply.
From consumer perspective, the key demand drivers for green electricity are reliability and environmental consequences.
Currently the most prominent reliability problems stem from uncoordinated coexistence of GOs with other tracking schemes (especially contract-based tracking) as well as from not correctly accounting for explicit tracking in residual mix calculation.

In the empiric part of the thesis the 2010 residual mixes for 27 European countries were calculated.
The study found significant differences between the production and residual mixes of especially Norway, Austria, Switzerland and Germany.
The thesis also detected problems in the residual mix calculation methodology, and particularly different disclosure deadlines and active GOs led to questioning the current best practice of production year-based accounting.
The resulting recommendation is to use transaction-based accounting until the reliability of production year-based accounting can be secured.

As a consequence of rising demand and evolving legislation, the thesis predicts a steady increase in GO prices in the future.
The growing economic importance leads to an augmented possibility for direct additionality, but more urgently guidelines for quantifying indirect additionality are required.
The role of governments and consumer organizations is critical in hindering windfall profits from GOs and clarifying the relation of additionality from GOs with renewable energy targets and support schemes.
This thesis suggests that how GO revenue is spent should affect additionality.
It also argues that GOs should influence carbon footprints regarding electricity consumption, but no carbon offsets or emission reductions can be associated with GOs.
In the discussions section, this thesis proposes that GOs can deliver leverage to governmental RES decisions, which can lead to an overall less expensive RES adoption for the society.
ED:2012-01-12
INSSI tietueen numero: 43789
+ lisää koriin
« edellinen | seuraava »
INSSI