haku: @keyword näytteenotto / yhteensä: 20
viite: 7 / 20
| Tekijä: | Malmberg, Markus |
| Työn nimi: | Levysorroslouhinnan seuranta ja arviointi Hituran kaivoksella |
| Monitoring and evaluation of sublevel caving at Hitura mine | |
| Julkaisutyyppi: | Diplomityö |
| Julkaisuvuosi: | 2011 |
| Sivut: | 117 Kieli: fin |
| Koulu/Laitos/Osasto: | Rakennustekniikan laitos |
| Oppiaine: | Kalliorakentaminen (Rak-32) |
| Valvoja: | Rinne, Mikael |
| Ohjaaja: | Seppä, Ville-Matti |
| OEVS: | Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossaOppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa. Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/ Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.
Kirjautuminen asiakaskoneille
Opinnäytteen avaaminen
Opinnäytteen lukeminen
Opinnäytteen tulostus
|
| Sijainti: | P1 Ark Aalto | Arkisto |
| Avainsanat: | sublevel caving SLC Hitura mine grade control stoped geometry levysorroslouhinta Hituran kaivos näytteenotto louhosgeometria |
| Tiivistelmä (fin): | Hituran nikkelikaivoksella käytetään pääsiallisena louhintamenetelmänä levysorroslouhintaa. Levysorroslouhinnalle tyypillisiä haasteita ovat suuret malmitappiot ja sivukivilaimennus. Hiturassa louhintaa vaikeuttavat lisäksi hankalat kallio-olosuhteet, heikko malmin pitoisuus ja vanha kalusto. Levysorroslouhinnassa malmin pitoisuutta tulee seurata lastauksen edetessä, jotta lastaus osataan lopettaa oikeaan aikaan. Tässä diplomityössä tutkittiin systemaattisella näytteenotolla malmin pitoisuuden kehitystä lastauksen edetessä. Lisäksi tehtiin havaintoja näytteenottotavan vaikutuksesta pitoisuuksiin. Näytteenoton lisäksi tutkittiin kaivoksen louhinnan onnistumista pidemmällä aikavälillä vertaamalla toteutuneita lastausmääriä ja pitoisuuksia suunniteltuun. Toteutuneille arvoille etsittiin syitä louhosten geometriasta ja aiemmasta louhinnasta. Näytteenoton ja toteutuneiden lastausmäärien perusteella oli selvästi havaittavissa louheen voimakas pystysuuntainen virtaus. Näytteenotossa tämä ilmeni sivukivilaimennuksena lastauksen varhaisessa vaiheessa, ja eräässä epäedullisesti malmin kattopuolelle ajetussa louhosperässä sivukiven runsas sekoittuminen malmiin alkoi käytännössä heti lastauksen alussa. Toteutuneita lastausmääriä tutkimalla louheen pystysuuntainen virtaus havaittiin erityisesti tuotantoleikkauksissa, joiden yläpuolella sijaitsi sivukivellä täytetty pengerlouhos. Yläpuolelta tuleva sivukivilaimennus korostui varsinkin räjäytyksissä, joissa louhosperän katon sortuman takia ei päästy poraamaan seuraavalta leikkaukselta, vaan jouduttiin ampumaan useampi leikkaus kerrallaan. Tällöin yläpuolelta tuleva sivukivilaimennus pakotti lopettamaan lastauksen, vaikka malmia oli jäänyt runsaasti leikkauksen takaosaan. Näytteenottotavan vaikutusta näytteen pitoisuuteen tutkittiin ottamalla näytteitä samasta kuormasta sekä vasaralla että käsin. Pitoisuudessa esiintyi merkittävää vaihtelua niin vasaralla otettujen näytteiden kesken kuin vasaralla ja käsin otettujen näytteiden välilläkin. Erot vasaralla ja käsin otettujen näytteiden välillä kuitenkin kasvoivat selvästi, kun malmin louhekoko suureni. Pidemmällä aikavälillä tutkittiin näytteenottotiheyden vaikutusta pitoisuuden tarkkuuteen vertaamalla näytteistä laskettua keskimääräistä pitoisuutta rikastamolla toteutuneeseen pitoisuuteen kuukausikohtaisesti. Näytteiden havaittiin antavan systemaattisesti korkeampia arvoja kuin mitä rikastamolla havaittiin. Tämän arveltiin johtuvat näytteenotossa tapahtuvasta systemaattisesta virheestä, joka parantaa näytteistä analysoituja pitoisuuksia suhteessa rikastamoon. Jatkossa tutkimisen arvoista Hituran kaivoksella on optimaalisen louhosgeometrian selvittäminen. Yksinkertaisinta olisi leikkausvälin ja porausviuhkan etukallistuksen muuntelu ja muutosten vaikutusten tarkka seuranta. lisäksi näytteenottomenetelmässä ja erityisesti näytteiden analysoinnin nopeuttamisessa on kehittämistarvetta. |
| Tiivistelmä (eng): | Sublevel caving is used as the main mining method at the Hitura nickel mine. Ore losses and dilution are typical challenges in sublevel caving. At Hitura mine, there are additional problems caused by weak rock conditions, low ore grade and old equipment. Grade control has a special importance in sublevel caving, since the ore grade is lowered by dilution as mucking proceeds and the decision when to stop mucking is based on analysed ore samples. In this master's thesis, the grade development of ore during mucking was monitored by systematic sampling. The effects of the sampling method on the sample grade were also investigated. In addition, long-term success of mining was evaluated by comparing the observed hoisted tonnes and grades to those planned. Reasons for the observed values were sought from stope geometry and earlier mining. Based on the results of sampling and hoisted tonnes, a strong vertical flow of ore was clearly observed. In sampling, this transpired as dilution in early stages of mucking. In one ore drift, which was located unfavourably with respect to the ore body, dilution was observed right at the start of mucking. By investigating the hoisted tonnes in relation with stope geometry and earlier stopes, a strong vertical ore flow was apparent especially in production rings, which were located underneath waste rock filled bench stopes. Dilution from above was emphasized in blasts, in which multiple rings were blasted because of a collapse of the ore drift roof. In such cases, large dilution and the resulting drop in ore grade forced to stop mucking even though there was still ore left at the back of the blasted rings. Effects of the sampling method to the sample grade were investigated by taking multiple samples from same truck load with a hammer and by hand. Significant variation in grade was observed within samples taken with a hammer as well as between samples taken with a hammer and by hand. However, differences between samples taken with a hammer and by hand grew larger when fragment size of the ore increased. In a long-term study, the effects of sampling interval to the average grade were investigated by comparing monthly the average grade calculated from samples to the average grade observed at the concentrator. It was evident, that samples produced systematically larger grades. It was speculated that this would be due to a systematic error in the sampling method. An objective for future study at Hitura mine is the optimization of stope geometry. Simplest parameters to change are ring burden and inclination. The effect of the changes should be monitored closely by sampling and documentation of hoisting. In addition, there is a need for improvements in the sampling method and the speed of sample analysis. |
| ED: | 2012-05-07 |
INSSI tietueen numero: 44400
+ lisää koriin
INSSI