haku: @keyword Six Sigma / yhteensä: 23
viite: 4 / 23
Tekijä:Rajuvaara, Ossi
Työn nimi:Improvement of product change management
Tuotemuutosprosessin parantaminen
Julkaisutyyppi:Diplomityö
Julkaisuvuosi:2013
Sivut:95 s. + liitt. 3      Kieli:   eng
Koulu/Laitos/Osasto:Koneenrakennustekniikan laitos
Oppiaine:Koneensuunnitteluoppi   (Kon-41)
Valvoja:Kuosmanen, Petri
Ohjaaja:Vuolteenaho, Riitta
OEVS:
Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje

Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossa

Oppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa.

Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/

Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.

Kirjautuminen asiakaskoneille

  • Aalto-yliopistolaiset kirjautuvat asiakaskoneille Aalto-tunnuksella ja salasanalla.
  • Muut asiakkaat kirjautuvat asiakaskoneille yhteistunnuksilla.

Opinnäytteen avaaminen

  • Asiakaskoneiden työpöydältä löytyy kuvake:

    Aalto Thesis Database

  • Kuvaketta klikkaamalla pääset hakemaan ja avaamaan etsimäsi opinnäytteen Aaltodoc-tietokannasta. Opinnäytetiedosto löytyy klikkaamalla viitetietojen OEV- tai OEVS-kentän linkkiä.

Opinnäytteen lukeminen

  • Opinnäytettä voi lukea asiakaskoneen ruudulta tai sen voi tulostaa paperille.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi tallentaa muistitikulle tai lähettää sähköpostilla.
  • Opinnäytetiedoston sisältöä ei voi kopioida.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi muokata.

Opinnäytteen tulostus

  • Opinnäytteen voi tulostaa itselleen henkilökohtaiseen opiskelu- ja tutkimuskäyttöön.
  • Aalto-yliopiston opiskelijat ja henkilökunta voivat tulostaa mustavalkotulosteita Oppimiskeskuksen SecurePrint-laitteille, kun tietokoneelle kirjaudutaan omilla Aalto-tunnuksilla. Väritulostus on mahdollista asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Väritulostaminen on maksullista Aalto-yliopiston opiskelijoille ja henkilökunnalle.
  • Ulkopuoliset asiakkaat voivat tulostaa mustavalko- ja väritulosteita Oppimiskeskuksen asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Tulostaminen on maksullista.
Sijainti:P1 Ark Aalto  4878   | Arkisto
Avainsanat:product change management
engineering change
Six Sigma
tuotemuutosprosessi
tuotehallinta
Tiivistelmä (fin): Kun olemassa olevaan tuotteeseen tarvitsee tehdä muutos, se käy läpi tuotemuutosprosessin.
Se on monimutkainen toimenpide, joka kattaa useita osastoja, vaiheita ja työntekijöitä, eikä sitä ole aina helppo hallita.
Kuitenkin nykyisessä kilpailuhenkisessä ja asiakasräätälöintiin suuntautuneessa teollisuudessa muutokset ovat välttämättömiä.
Useat eri lähteet viittasivat ongelmiin yrityksen muutosprosessissa ja siitä tuli pohja tälle tutkimukselle.

Tämänhetkiseen tuotemuutostutkimukseen, ja erityisesti ongelmakohtiin ja niiden ratkaisuihin, tehtiin katsaus.
Yrityksen sisäisiä järjestelmiä ja muiden yritysten ratkaisuja tutkittiin käyttökelpoisten vaihtoehtojen löytämiseksi.
Tavoitteena oli löytää ja korjata suurimmat ongelmakohdat tuotemuutosprosessissa ja sen käytännöissä.

Keskeisenä työkaluna käytettiin Six Sigma -järjestelmää.
Se on kokoelma erilaisia tilastollisia menetelmiä, jotka antavat työkalut prosessin ongelmien löytämiseen ja vaikutuksen määrittelemiseen käyttäen tilastoja ja mitattua tietoa.
Erityisesti käytettiin DMAIC-menetelmää, joka on lyhenne sanoista: Define, Measure, Analyse, Improve, ja Control.
Se antoi tutkimukselle rakenteen ja aikataulun.
Muutostietojen keräämistä varten luotiin työkalu, johon prosessiin kuuluvat työntekijät täyttivät laatutietoja jokaisesta muutoksesta.
Tärkeimmät laatumittarit olivat keskimääräinen virheiden määrä muutoksessa ja korjausmuutosten suhde varsinaisiin muutoksiin.

Käyttäen erilaisia aivoriihimenetelmiä ja prosessiin liittyvien henkilöiden haastatteluja, nykyinen prosessi mallinettiin ja mahdolliset ongelmakohdat paikallistettiin.
Niiden todennäköisyys ja vaikutus määriteltiin.
Ensimmäisen tietojenkeräämisjakson jälkeen tehtiin syvällinen tilastollinen analyysi käyttäen erilaisia tilastollisia työkaluja.
Tilastoanalyysin perusteella voitiin sanoa, että järjestelmästä puuttui läpinäkyvyys, osassa asiakirjoista oli puutteita, ja muutosten testaaminen oli hyvin vähäistä.
Tulosten avulla kehiteltiin parannusehdotuksia, joista lyhyellä aikavälillä toteutettavissa olevat pantiin käytäntöön.

Parannustoimenpiteiden jälkeen päättyi toinen tietojenkeraamisjakso.
Muutosprosessin virheiden määrässä oli tapahtunut tilastollisesti merkittävä ero, mutta 50 % vähennyksen tavoitetta ei saavutettu.
Muutostyökalun käytettävyystutkimus aloitettiin ja tiedonkeruutyökalun pohjalta luotiin pysyviä laatumittareita.
Pidemmällä aikavälillä tullaan tekemään suurempia muutoksia tuotemuutosten käytäntöihin ja erityisesti muutostyökaluun.
Tiivistelmä (eng): When a change needs to be made to an existing product, it goes through a process called product change management (PCM).
It's a complicated procedure spanning several department, phases and employees, and is not always trivial to manage.
However, in the current competitive environment, which is focused on tailoring to customer needs, changes are inevitable.
Several indicators pointed towards problems in a company-specific change process, which became the basis of this study.

An overview of current PCM research was done with a focus on common problems and method for fixing them.
Internal and external benchmarking was also used to assess practical solutions.
In the latter half of the study, a case study was done.
The aim was to locate and improve upon the major problems of the change management system and its practices.

As the main toolset for the study Six Sigma was used.
It is a set of statistical methods that give concrete data for finding major error factors in a process and the effectiveness of potential improvements.
The specific methodology is called DMAIC, which stands for Define, Measure, Analyse, Improve, and Control.
It creates the structure and schedule for the case study.
For data gathering, a tool was created in which change related employees would fill information regarding the quality of each change.
The main metrics for evaluating the quality were defects per change and the ratio of bug fixes.
Bug fixes are change resulting from corrections from past mistakes.

Using brainstorming methods and interviews with related parties, the current process was mapped, and potential error points identified.
The severity and probability of them was assessed.
After the first data gathering, a thorough analysis was done using statistical methods.
The statistics supported a lack in process visibility and certain input document, and almost non-existent change testing.
Based on the results, improvement ideas were brainstormed and the viable short-term ideas were implemented.

Following a set of process improvement steps, the second measurement period was concluded.
A degree of decrease in defects was measured, that was statistically significant, but the target of 50% reduction was not reached.
A usability research was initiated and permanent metrics based on the data gathering tool were put to place.
As a long-term plan, significant improvements to the change tool were planned and put to motion.
ED:2013-10-18
INSSI tietueen numero: 47359
+ lisää koriin
INSSI