haku: @keyword sovelluskehys / yhteensä: 25
viite: 17 / 25
Tekijä:Keskinen, Anssi
Työn nimi:Sovelluskehyksen ja koodigeneraattorin hyödyntäminen hajautetun ohjelmiston kehityksessä
Applying a framework and a code generator in the development of a distributed application
Julkaisutyyppi:Diplomityö
Julkaisuvuosi:2003
Sivut:89      Kieli:   fin
Koulu/Laitos/Osasto:Sähkö- ja tietoliikennetekniikan osasto
Oppiaine:Ohjelmistotekniikka   (T-106)
Valvoja:Soisalon-Soininen, Eljas
Ohjaaja:Niekkamaa, Jyrki
OEVS:
Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje

Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossa

Oppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa.

Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/

Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.

Kirjautuminen asiakaskoneille

  • Aalto-yliopistolaiset kirjautuvat asiakaskoneille Aalto-tunnuksella ja salasanalla.
  • Muut asiakkaat kirjautuvat asiakaskoneille yhteistunnuksilla.

Opinnäytteen avaaminen

  • Asiakaskoneiden työpöydältä löytyy kuvake:

    Aalto Thesis Database

  • Kuvaketta klikkaamalla pääset hakemaan ja avaamaan etsimäsi opinnäytteen Aaltodoc-tietokannasta. Opinnäytetiedosto löytyy klikkaamalla viitetietojen OEV- tai OEVS-kentän linkkiä.

Opinnäytteen lukeminen

  • Opinnäytettä voi lukea asiakaskoneen ruudulta tai sen voi tulostaa paperille.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi tallentaa muistitikulle tai lähettää sähköpostilla.
  • Opinnäytetiedoston sisältöä ei voi kopioida.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi muokata.

Opinnäytteen tulostus

  • Opinnäytteen voi tulostaa itselleen henkilökohtaiseen opiskelu- ja tutkimuskäyttöön.
  • Aalto-yliopiston opiskelijat ja henkilökunta voivat tulostaa mustavalkotulosteita Oppimiskeskuksen SecurePrint-laitteille, kun tietokoneelle kirjaudutaan omilla Aalto-tunnuksilla. Väritulostus on mahdollista asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Väritulostaminen on maksullista Aalto-yliopiston opiskelijoille ja henkilökunnalle.
  • Ulkopuoliset asiakkaat voivat tulostaa mustavalko- ja väritulosteita Oppimiskeskuksen asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Tulostaminen on maksullista.
Sijainti:P1 Ark S80     | Arkisto
Avainsanat:software reuse
productivity
code generator
generative programming
framework
EJB
uudelleenkäyttö
tuottavuus
koodigeneraattori
generatiivinen ohjelmointi
sovelluskehys
EJB
Tiivistelmä (fin):Ohjelmistojen koon ja monimutkaisuuden jatkuvasti kasvaessa paineet kasvattaa ohjelmointityön tuottavuutta väistämättä lisääntyvät.
Eräs keino tuottavuuden parantamiseksi on ohjelmistojen osien uudelleenkäyttö.
Uudelleenkäyttöön on kehitetty monia tekniikoita, joista tässä työssä käsitellään sovelluskehyksiä ja koodin automaattista generointia.

Sovelluskehykset ovat osan valmiista sovelluksesta sisältäviä ohjelmarunkoja, joita täydentämällä saadaan aikaan uusia, halutun toiminnallisuuden sisältäviä sovelluksia.
Sovelluskehyksillä pyritään lisäämään tuottavuutta pienentämällä sovellukseen itse kirjoitettavan koodin määrää.
Sovelluskehyksiä käyttämällä ohjelmia voidaan potentiaalisesti tuottaa erittäin nopeasti, mutta niihin liittyy kuitenkin joukko muun muassa käytön oppimiseen ja suorituskykyyn liittyviä ongelmia.

Koodin automaattinen generointi tarkoittaa koodin tuottamista automaattisesti koodigeneraattorilla kuvauskielisestä määrittelystä.
Generaattorin syötteekseen saama kuvauskieli on yleensä helpommin ymmärrettävää kuin lopullinen ohjelmakoodi, ja myös nopeammin tuotettavissa.
Koska generoidussa koodissa ei ole inhimillisiä virheitä, voidaan koodia automaattisesti tuottamalla tuottaa ohjelmistoja, joissa on vähemmän virheitä.
Koodin automaattinen generointi on jo nykyisellään laajalti käytössä oleva menetelmä, jonka soveltamista jarruttaa oikein toimivien koodigeneraattorien rakentamisen vaativuus.

Tässä työssä tarkastellaan sovelluskehyksen ja koodigeneraattorin käyttöä hajautetun ohjelmiston kehityksessä.
Työssä rakennetaan kaksi pientä EJB-sovellusta, joista toinen toteutetaan sovelluskehyksen päälle koodia generoivaa JavaMaestro-työkalua käyttäen ja toinen suoraviivaisesti käsin kirjoitettuna.
Syntyneiden sovellusten ominaisuuksia vertaillaan keskenään, ja pohditaan generointityökalun käytön etuja ja haittoja.
ED:2003-08-27
INSSI tietueen numero: 19868
+ lisää koriin
INSSI