haku: @keyword oxygen saturation / yhteensä: 3
hakutulos-lista
viite: 3 / 3
« edellinen | seuraava »
Tekijä:Lamminmäki, Sakari
Työn nimi:Software and Algorithm Development for Pulse Oximetry
Pulssioksimetrin ohjelmisto- ja algoritmikehitys
Julkaisutyyppi:Diplomityö
Julkaisuvuosi:2001
Sivut:92      Kieli:   eng
Koulu/Laitos/Osasto:Teknillisen fysiikan ja matematiikan osasto
Oppiaine:Lääketieteellinen tekniikka   (Tfy-99)
Valvoja:Katila, Toivo
Ohjaaja:Rantala, Börje
OEVS:
Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje
sulje

Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossa

Oppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa.

Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/

Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.

Kirjautuminen asiakaskoneille

  • Aalto-yliopistolaiset kirjautuvat asiakaskoneille Aalto-tunnuksella ja salasanalla.
  • Muut asiakkaat kirjautuvat asiakaskoneille yhteistunnuksilla.

Opinnäytteen avaaminen

  • Asiakaskoneiden työpöydältä löytyy kuvake:

    Aalto Thesis Database

  • Kuvaketta klikkaamalla pääset hakemaan ja avaamaan etsimäsi opinnäytteen Aaltodoc-tietokannasta. Opinnäytetiedosto löytyy klikkaamalla viitetietojen OEV- tai OEVS-kentän linkkiä.

Opinnäytteen lukeminen

  • Opinnäytettä voi lukea asiakaskoneen ruudulta tai sen voi tulostaa paperille.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi tallentaa muistitikulle tai lähettää sähköpostilla.
  • Opinnäytetiedoston sisältöä ei voi kopioida.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi muokata.

Opinnäytteen tulostus

  • Opinnäytteen voi tulostaa itselleen henkilökohtaiseen opiskelu- ja tutkimuskäyttöön.
  • Aalto-yliopiston opiskelijat ja henkilökunta voivat tulostaa mustavalkotulosteita Oppimiskeskuksen SecurePrint-laitteille, kun tietokoneelle kirjaudutaan omilla Aalto-tunnuksilla. Väritulostus on mahdollista asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Väritulostaminen on maksullista Aalto-yliopiston opiskelijoille ja henkilökunnalle.
  • Ulkopuoliset asiakkaat voivat tulostaa mustavalko- ja väritulosteita Oppimiskeskuksen asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Tulostaminen on maksullista.
Sijainti:P1 Ark TF80     | Arkisto
Avainsanat:pulse oximetry
oxygen saturation
motion artefact
object-oriented design
adaptive signal processing
pulssioksimetri
happisaturaatio
liikeartefakta
oliokeskeinen suunnittelu
adaptiivinen signaalinkäsittely
Tiivistelmä (fin):Pulssioksimetria on noninvasiivinen menetelmä valtimoveren happisaturaation jatkuvaan mittaamiseen.
Koska riittävän hapetuksen varmistaminen on potilasmonitoroinnin tärkein tehtävä, pulssioksimetristä on tullut yksi sairaalaympäristön yleisimmin käytetyistä monitoreista.
Menetelmä perustuu happisaturaation ominaisuuteen muuttaa veren optista absorptiospektriä.
Mittauksessa johdetaan punaista ja infrapunaista valoa kudoksen läpi ja mitataan läpäisseen valon intensiteettiä kehon osan, esim. sormenpään, toiselta puolelta.
Pulssioksimetrin mittaamien happisaturaatio- (SpO2) ja pulssitaajuusarvojen luotettavuudessa on ollut kuitenkin ongelmia.
Pulssioksimetrin suurimpana heikkoutena on ollut mittauksen herkkyys potilaan liikkeille.
Liikeartefaktojen eliminointi onkin avainasemassa tämän päivän pulssioksimetriassa.

Tässä työssä kehitettiin uusi adaptiiviseen suodatinsysteemiin perustuva menetelmä parantamaan SP0_(2)- ja pulssitaajuuslaskennan luotettavuutta.
Menetelmä suunniteltiin suodattamaan mittaussignaalista muut taajuudet kuin sydämen sykkeen määräämä perustaajuus ja sen toinen ja kolmas harmoninen taajuus.
Menetelmä perustuu siihen, että pulssioksimetrisignaalin taajuuskaista määräytyy sydämen sykkeen mukaan, ja liikeartefaktat harvoin sotkevat yhtäaikaa kaikkia harmonisia taajuuksia.
Rajoitettu laskentakapasiteetti esti kuitenkin korkeampien harmonisten taajuuksien käytön, ja testatussa prototyyppifiltterissä laskenta perustui vain sydämen sykkeen määräämään perustaajuuteen.
SP0_(2)-laskennan liikeartefaktaherkkyyden vähentämiseksi sovellettiin myös Motion-D-nimistä algoritmia.
Menetelmässä liikeartefaktan voimakkuutta estimoidaan lineaariseen regression ja pääkomponenttianalyysin avulla ja artefaktan vaikutusta Sp0_(2)-laskentaan kompensoidaan.

Työssä suunniteltiin ja toteutettiin pulssioksimetriohjelmisto Datex-Ohmedan potilasmonitorointijärjestelmän PSM-moduliin.
Ohjelmistokehitysprosessi oli käyttötapauslähtöinen ja oliokeskeinen.
Suunnittelussa hyödynnettiin ratkaisumalleja (design patterns) ja Unified Modeling Language-notaatiota.
Ohjelmisto toteutettiin ANSI C-ohjelmointikielellä.
Sovelletut menetelmät ja PSM-prototyyppi testattiin, ja niitä verrattiin muihin kliinisessä käytössä oleviin menetelmiin ja monitoreihin.
Testitulosten mukaan sekä prototyyppifiltteri että Motion-D paransivat SP0_(2)-mittauksen luotettavuutta vaikeiden liikeartefaktojen aikana.
Prototyyppifiltteri antoi hyviä tuloksia myös pulssitaajuuden laskennassa, mutta suuret laskentakapasiteettivaatimukset estivät sen käyttöönoton kaupalliseen tuotteeseen.
Motion-D valittiin PSM-prototyypin mittausalgoritmiksi sen luotettavuuden ja pienempien prosessorivaatimusten ansiosta.
Toteutetun ohjelmiston lopullinen luotettavuus selviää vasta sairaalatesteissä, kun se toimii todellisessa ympäristössä ja oikeilla potilailla.
ED:2001-07-10
INSSI tietueen numero: 17807
+ lisää koriin
« edellinen | seuraava »
INSSI