haku: @keyword grain size / yhteensä: 3
hakutulos-lista
viite: 2 / 3
« edellinen | seuraava »
Tekijä:Aurasmaa, Juuso
Työn nimi:Hydraulinen täyttö Pyhäsalmen kaivoksella
Hydraulic backfill in Pyhäsalmi mine
Julkaisutyyppi:Diplomityö
Julkaisuvuosi:2009
Sivut:125      Kieli:   fin
Koulu/Laitos/Osasto:Yhdyskunta- ja ympäristötekniikan laitos
Oppiaine:Kalliorakentaminen   (Rak-32)
Valvoja:Särkkä, Pekka
Ohjaaja:Mononen, Sakari
OEVS:
Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje
sulje

Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossa

Oppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa.

Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/

Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.

Kirjautuminen asiakaskoneille

  • Aalto-yliopistolaiset kirjautuvat asiakaskoneille Aalto-tunnuksella ja salasanalla.
  • Muut asiakkaat kirjautuvat asiakaskoneille yhteistunnuksilla.

Opinnäytteen avaaminen

  • Asiakaskoneiden työpöydältä löytyy kuvake:

    Aalto Thesis Database

  • Kuvaketta klikkaamalla pääset hakemaan ja avaamaan etsimäsi opinnäytteen Aaltodoc-tietokannasta. Opinnäytetiedosto löytyy klikkaamalla viitetietojen OEV- tai OEVS-kentän linkkiä.

Opinnäytteen lukeminen

  • Opinnäytettä voi lukea asiakaskoneen ruudulta tai sen voi tulostaa paperille.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi tallentaa muistitikulle tai lähettää sähköpostilla.
  • Opinnäytetiedoston sisältöä ei voi kopioida.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi muokata.

Opinnäytteen tulostus

  • Opinnäytteen voi tulostaa itselleen henkilökohtaiseen opiskelu- ja tutkimuskäyttöön.
  • Aalto-yliopiston opiskelijat ja henkilökunta voivat tulostaa mustavalkotulosteita Oppimiskeskuksen SecurePrint-laitteille, kun tietokoneelle kirjaudutaan omilla Aalto-tunnuksilla. Väritulostus on mahdollista asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Väritulostaminen on maksullista Aalto-yliopiston opiskelijoille ja henkilökunnalle.
  • Ulkopuoliset asiakkaat voivat tulostaa mustavalko- ja väritulosteita Oppimiskeskuksen asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Tulostaminen on maksullista.
Sijainti:P1 Ark Aalto     | Arkisto
Avainsanat:mine backfill
hydraulic fill
paste fill
grain size
mining
kaivostäyttö
hydraulinen täyttö
pastatäyttö
raekoko
louhinta
Tiivistelmä (fin): Pyhäsalmi Mine Oy:n Pyhäsalmen kaivoksella louhitaan malmia vuosittain noin 1,4 miljoona tonnia, mikä tarkoittaa noin 320 000 kuutiometriä tyhjää tilaa.
Tilan pysyvyyden vuoksi, on tyhjät tilat täytettävä.
Tällä hetkellä käytössä on täyttömenetelmä, jossa louhokset täytetään sivukivestä ja tämän jälkeen ensimmäisen vaiheen louhokset kovetetaan hydraulisella täytteellä.

Tämän diplomityön tavoitteena on selvittää voitaisiinko sivukiven käytöstä luopua, koska nykyiseen sivukivitäyttöön liittyy joukko riskejä, jotka voivat vaarantaa tuotannon.
Mahdollisia täyttömenetelmiä, joissa sivukiveä ei käytetä, ovat hydraulinen täyttö ja pastatäyttö.

Työn perustana toimii laaja kirjallisuusselvitys, jossa selvitetty täyttöön liittyviä rajoituksia.
Selvityksen perusteella täyttömateriaalin kriittiseksi ominaisuudeksi saatiin hienoaineksen suhteellinen osuus koko kiintoainesmäärästä.
Hydrauliselle täytteelle hienoaineen rajana on 10 µm.
Siinä ei tulisi olla yli 10 % alle 10 µm materiaalia, jotta täyte toimisi oikein louhosolosuhteissa.
Pastatäytteelle vastaava raja on 20 µm, mutta toisin kuin hydraulisessa täytteessä pastatäytteessä tulisi olla yli 15% alle 20 µm materiaalia.
Näin pastatäyte saavuttaa sille asetetut ominaisuudet.

Edellä kuvattujen raja-arvojen perusteella pyrittiin selvittämään mahdolliset lähteet täyttömateriaalille.
Suurin osa materiaalista voidaan saada rikastamolta syntyvästä arvottomasta rikastushiekasta, josta osa käytetään nykyisinkin kaivostäyttöön.
Mikäli sivukivestä on tarkoitus luopua kokonaan, ei prosessista syntyvästä rikastushiekalla pystytä yksinään täyttämään kaikkia louhoksia.
Puuttuva materiaali olisi mahdollista saada rikastushiekka-altailta, jonne on kaivoksen toiminnan aikana läjitetty kaivostäyttöön kelpaamatonta materiaalia.

Tämän diplomityön käytännönosassa selvitettiin rikastushiekka-altailla olevan materiaalin käyttömahdollisuuksia täytössä.
Seula-analyyseissä, joita materiaalista tehtiin, saatiin 10 µm seulan läpäisykeskiarvoksi noin 17 % ja 20 µm seulan noin 24 %.
Tulosten perusteella voidaan sanoa, että rikastushiekka-altailla oleva materiaali olisi soveliasta kokonaisuudessaan pastatäyttöön ja suurimmalta osalta soveliasta hydrauliseen täyttöön.

Lisäksi diplomityön aikana selvitettiin hydraulisen täytteen kovettumista kaivosperässä.
Perään siirrettiin kovettuvaa hydraulista täytettä, jonka materiaalina oli kaikki rikastamolta syntyvä rikastushiekka.
Täytteen annettiin kovettua 60 vuorokautta, jonka jälkeen siitä tehtiin puristusmurtolujuuskokeet.
Kokeista saatuja tuloksia verrattiin aikaisemmin Pyhäsalmen kaivoksella tehtyihin tutkimuksiin.
Tästä kokeesta saadut tulokset tukevat edellisiä kokeita ja voidaan sanoa, että prosessista syntyvä rikastushiekka on kokonaisuudessaan käytettävissä hydrauliseksi täytteeksi.

Diplomityön tulosten perusteella voidaan todeta, että Pyhäsalmen kaivoksella olisi teknisesti mahdollista lopettaa sivukivitäyttö ja siirtyä joko hydrauliseen tai pastatäyttöön.
Työssä ei kuitenkaan selvitetty täyttömenetelmien taloudellista kannattavuutta.
Lopullisten päätösten tekemiseksi olisikin vertailtava myös täyttömenetelmien hintoja.
ED:2009-03-17
INSSI tietueen numero: 36867
+ lisää koriin
« edellinen | seuraava »
INSSI