haku: @instructor Punkki, Jouni / yhteensä: 6
viite: 6 / 6
« edellinen | seuraava »
Tekijä: | Salo, Kai |
Työn nimi: | Sementin vedentarpeen vaihtelu ja sen vaikutukset notkistetun betonin ominaisuuksiin |
Variation in the water demand of cement and it's effects on the properties of superplastisized concrete | |
Julkaisutyyppi: | Diplomityö |
Julkaisuvuosi: | 2000 |
Sivut: | 116+5 Kieli: fin |
Koulu/Laitos/Osasto: | Rakennus- ja ympäristötekniikan osasto |
Oppiaine: | Rakennusmateriaalitekniikka (Rak-82) |
Valvoja: | Penttala, Vesa |
Ohjaaja: | Punkki, Jouni |
OEVS: | Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossaOppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa. Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/ Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.
Kirjautuminen asiakaskoneille
Opinnäytteen avaaminen
Opinnäytteen lukeminen
Opinnäytteen tulostus
|
Sijainti: | P1 Ark TKK 1153 | Arkisto |
Tiivistelmä (fin): | Tutkimus koostuu kirjallisuustutkimuksesta ja kokeellisesta osasta. Työn tavoitteena on selvittää sementin vedentarpeen vaihtelun suuruus sekä tärkeimmät vaihtelua aiheuttavat tekijät. Lisäksi pyritään selvittämään vaihtelujen vaikutus betonin notkeuteen ja betonin pinnan laatuun. Kirjallisuuden mukaan on mahdollista, että sementin vedentarve vaihtelisi vaikuttaen yhtenä osatekijänä betonin ominaisuuksiin. Sementin vedentarpeen vaihtelua aiheuttavia tekijöitä voivat kirjallisuuden mukaan olla: klinkkerikoostumus, klinkkerin mikrorakenne, kalsiumsulfaatin määrä ja muoto, alkalien määrä ja muoto, lämpötila, varastoinnin ja siirtojen aikaiset muutokset (kuten prehydrataatio), sementin pakkautuminen, hienous, raekokojakauma sekä raemuoto. Tehonotkistinta käytettäessä ilmiöön liittyvät myös tehonotkistimen annosteluajankohdan merkitys betonin reologialle sekä eri sementtien ja tehonotkistinten yhteensopivuuserot. Tutkimuksen kokeellinen osuus jakautui 50 koepäivää käsittäneeseen pääkoejaksoon ja kymmenpäiväiseen täsmäkoejaksoon. Pääkoejaksolla seurattiin elementtitehtaan tuotantoon mennyttä betonia. Täsmäkoejaksolla tutkittiin laboratoriossa valmistettua notkistettua ja notkistamatonta betonia. Betonikokein mitattiin työstettävyyttä, pinnan laatua ja puristuslujuutta. Sementtinäytteistä määritettiin ominaispinta-ala (Blaine), sitoutumisaika, CO_(3)-pitoisuus, SO_(3)-pitoisuus ja alkalimäärät. Varsinainen sementin vedentarpeen mittaus suoritettiin laastin leviämäkokeella. Myös hydrataation lämmönkehityksen intensiteettipiikkien ajankohtien havaittiin olevan hyviä sementin vedentarpeen mittareita. Tutkimuksen mukaan sementin vedentarpeen vaihtelu johtuu pääasiassa kemiallisten tekijöiden yhteisvaikutuksesta, joka muuttaa hydrataation kulkua. Kemiallisiin reaktioihin kuluva vesimäärä ei yksinään aiheuta ilmiötä. Hydrataatiotuotteiden määrän, laadun ja/tai ajoituksen vaihtelulla on ratkaiseva sementtipartikkeleiden välimatkaa ja niiden välistä kitkaa muuttava vaikutus. Osa muutoksista vaikuttaa tehonotkistinmolekyylien toimintakykyyn. Tutkimuksen mukaan sementin vedentarpeen vaihtelulla on merkittävä osuus tehonotkistetun betonin työstettävyyden vaihteluun. Ilmiö aiheutti noin +- 50 mm:n vaihtelua tehonotkistetun betonin painumassa. Ilmiö tulisi ottaa huomioon tehonotkistinta käytettäessä. Notkistamattoman betonin työstettävyyden vaihteluun sementin vedentarpeen vaihtelulla ei ole merkittävää vaikutusta. |
ED: | 2000-10-18 |
INSSI tietueen numero: 15874
+ lisää koriin
« edellinen | seuraava »
INSSI