haku: @keyword CAPEX / yhteensä: 6
viite: 2 / 6
Tekijä:Harju, Tuomas
Työn nimi:Cost estimates for potential future wind and solar power generation in Central Europe
Aurinko- ja tuulivoimapotentiaalien tuotantokustannukset Keski-Euroopassa
Julkaisutyyppi:Diplomityö
Julkaisuvuosi:2013
Sivut:(13) + 89 s. + liitt. 11      Kieli:   eng
Koulu/Laitos/Osasto:Energiatekniikan laitos
Oppiaine:Energiatalous ja voimalaitostekniikka   (Ene-59)
Valvoja:Syri, Sanna
Ohjaaja:Iso-Tryykäri, Mikko
OEVS:
Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje

Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossa

Oppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa.

Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/

Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.

Kirjautuminen asiakaskoneille

  • Aalto-yliopistolaiset kirjautuvat asiakaskoneille Aalto-tunnuksella ja salasanalla.
  • Muut asiakkaat kirjautuvat asiakaskoneille yhteistunnuksilla.

Opinnäytteen avaaminen

  • Asiakaskoneiden työpöydältä löytyy kuvake:

    Aalto Thesis Database

  • Kuvaketta klikkaamalla pääset hakemaan ja avaamaan etsimäsi opinnäytteen Aaltodoc-tietokannasta. Opinnäytetiedosto löytyy klikkaamalla viitetietojen OEV- tai OEVS-kentän linkkiä.

Opinnäytteen lukeminen

  • Opinnäytettä voi lukea asiakaskoneen ruudulta tai sen voi tulostaa paperille.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi tallentaa muistitikulle tai lähettää sähköpostilla.
  • Opinnäytetiedoston sisältöä ei voi kopioida.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi muokata.

Opinnäytteen tulostus

  • Opinnäytteen voi tulostaa itselleen henkilökohtaiseen opiskelu- ja tutkimuskäyttöön.
  • Aalto-yliopiston opiskelijat ja henkilökunta voivat tulostaa mustavalkotulosteita Oppimiskeskuksen SecurePrint-laitteille, kun tietokoneelle kirjaudutaan omilla Aalto-tunnuksilla. Väritulostus on mahdollista asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Väritulostaminen on maksullista Aalto-yliopiston opiskelijoille ja henkilökunnalle.
  • Ulkopuoliset asiakkaat voivat tulostaa mustavalko- ja väritulosteita Oppimiskeskuksen asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Tulostaminen on maksullista.
Sijainti:P1 Ark Aalto  4994   | Arkisto
Avainsanat:renewable energy
onshore wind
offshore wind
solar PV
LCOE
CAPEX
cost-resource curve
uudistuva energia
tuulivoima
merituulivoima
aurinkovoima
kustannusresurssikäyrä
energiajärjestelmä
Tiivistelmä (fin): Tämän työn tarkoitus oli muodostaa kokonaiskuva Keski-Euroopan aurinko- ja tuulivoimapotentiaalien odotetusta tulevaisuuden kehityksestä.
Työssä arvioitiin potentiaalien suuruutta sekä niiden kustannustasoja käyttäen tasoitettua tuotantokustannusta (Icoe).
Analyysit pyrkivät arvioimaan tilannetta vuoteen 2035 asti.
Työ rajattiin kolmeen teknologiaan: maalla sekä merellä sijaitsevaan tuulivoimaan ja aurinkovoimaan, joka edelleen jaettiin katoille sijoitettavaan PV tuotantoon ja maalle asennettavaan suureen kokoluokkaan.
Maantieteellisesti työ rajautui viiteen Euroopan suureen maahan: Britanniaan, Saksaan, Ranskaan, Italiaan ja Espanjaan.
Jokainen maa käsitellään omana kokonaisuutena, mutta kuitenkin käyttäen samoja oletuksia tuotantokustannuksen laskennassa jossa vertailukelpoisuus säilyy mahdollisimman hyvänä.
Merituulivoima keskittyy kahteen teknologian kannalta merkittävimpään maahan: Britanniaan ja Saksaan.

Analyyseissa käytettiin teknologioille ominaisimmin soveltuvaa metodiikkaa.
Tuulivoima (maa) analyysissa pohjadata oli peräisin maantieteelliseen informaatio systeemiin (GIS) pohjautuvista analyyseista, joita edelleen muokattiin omien oletusten pohjalta.
Merituulivoiman analyyseissa puolestaan käytettiin olemassa olevia projektisuunnitelmia hyödyksi potentiaalin määrittämisessä.

Kustannuslaskelmat yhdistettiin potentiaalilaskelmien kanssa kustannus-resurssi käyrien muodostamiseksi.
Aurinkovoiman analyysi erosi hieman tuulen analyyseista johtuen sen lähes rajattomasta potentiaalista.
Tästä johtuen työssä rakennettiin energiajärjestelmä-malli, jonka avulla potentiaalille pyrittiin löytämään rajoitteita energiasysteemin näkökulmasta.
Lisäksi aurinkovoimalle laskettiin samoilla oletuksilla tuotantokustannukset kuin tuulivoimalle.

Tulokset osoittivat, että tuuli- ja aurinkovoimapotentiaalit ovat riittäviä kattamaan uusiutuvan energian tavoitteen sekä osassa tapauksista myös jopa maiden kokonaissähkönkysynnän.
Kustannustasot vuonna 2035 ovat hyvin matalia ja kilpailukykyisiä.
Maatuulivoima oli pohjoisemmille maille (Britannia, Saksa ja Ranska) halvin vaihtoehto kun taas Italialle sekä Espanjalle aurinkovoima oli halvin.
Merituulivoima puolestaan osoittautui kalliimmaksi vaihtoehdoksi maatuulivoimaan verrattuna sekä Britanniassa että Saksassa.

Saksassa näiden kahden ero ei kuitenkaan ollut suuri, koska verkkoyhtiön vastuulla oleva siirtoyhteyden rakentaminen laskee kustannustasoa investoijan näkökulmasta.
Energiajärjestelmä-malli osoittaa, että tuulivoima ja aurinkovoima aiheuttavat systeemiin kysynnän ylittäviä piikkejä tuotannossa, jotka kasautuessaan lisäävät tarvetta energian varastoinnille tai tuotannon leikkaamiselle.
Lisäksi todettiin, että tuulivoiman ja aurinkovoiman keskinainen suhde vaikuttaa systeemin toimintaa, vaikkakin sen vaikutus on pieni verrattuna systeemin kokonaisjoustavuuteen.
Tiivistelmä (eng): The purpose of this study was to get an overview of the future renewable energy potentials in Europe.
More specifically, the potentials were estimated in quantity and also production cost levels (levelised cost of energy, lcoe) were determined.
Timeframe for the analysis is up until 2035.
The study was limited to cover three technologies: onshore wind, offshore wind and solar PV (photovoltaic), which was divided into rooftop scale and utility scale.
Geographically the focus was on five big European countries: UK, Germany, France, Italy and Spain.
Each of the countries were assessed individually but still by using similar assumptions in the cost calculations in order to enhance comparability of results.
Offshore wind analysis was limited to the two most significant countries: UK and Germany.

Each technology had its distinctive research methodology.
Onshore wind analysis was based on data from a geographical information system (GIS) which was further refined with self-made assumptions.
Offshore wind analysis utilised the existing project pipelines to estimate the potential.
Production cost calculations were then incorporated into the analysis in order to form a cost-resource curve as a result.
Solar PV potential is fundamentally different from wind due to its practically limitless capacity potential.
Therefore, an energy mix model was constructed and applied to give an estimate of the energy system related constraints.
In addition, similar production cost calculations were made for solar PV as for the wind.

The general result was that wind and solar potentials can easily meet not only the renewable energy targets but in most cases even the whole energy demand of a country.
The cost levels in 2035 are low and very competitive, onshore wind being the cheapest technology in northern countries (UK, Germany and France) and utility scale solar PV in Italy and Spain.
Offshore wind was found to be more expensive than onshore wind in both countries despite of the high full-load hours.
In Germany, the difference was not as great as in UK since the transmission system operator is obliged to provide the grid connection for the wind farms.

To summarise the energy mix model results, the intermittency of wind and solar generation results high demand exceeding peaks which start to cumulate in high penetration levels resulting need for storage or curtailment.
Moreover, the mutual relation between wind and solar capacity will affect the system functionality, although the most significant effect lies in the system flexibility.
ED:2013-10-15
INSSI tietueen numero: 47311
+ lisää koriin
INSSI