haku: @keyword verkkokalvo / yhteensä: 9
viite: 9 / 9
« edellinen | seuraava »
Tekijä: | Nymark, Soile |
Työn nimi: | Menetelmä mallilääkeaineen vapaan pitoisuuden mittaamiseksi nisäkkään verkkokalvossa |
A Method for Measuring Model Drug Concentration in Mammalian Neural Tissue | |
Julkaisutyyppi: | Diplomityö |
Julkaisuvuosi: | 2001 |
Sivut: | 72 Kieli: fin |
Koulu/Laitos/Osasto: | Teknillisen fysiikan ja matematiikan osasto |
Oppiaine: | Lääketieteellinen tekniikka (Tfy-99) |
Valvoja: | Koskelainen, Ari |
Ohjaaja: | Koskelainen, Ari |
OEVS: | Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossaOppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa. Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/ Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.
Kirjautuminen asiakaskoneille
Opinnäytteen avaaminen
Opinnäytteen lukeminen
Opinnäytteen tulostus
|
Sijainti: | P1 Ark TF80 | Arkisto |
Avainsanat: | controlled drug release polymer IBMX ERG retina photoresponse kinetics kontrolloitu lääkeainevapautus polymeeri IBMX ERG verkkokalvo valovastekinetiikka |
Tiivistelmä (fin): | Funktionaalisten polymeerien avulla pyritään annostelemaan lääkeainetta elimistöön kontrolloidusti tietyllä hetkellä ja tietyllä aikaskaalalla. Polymeerirakenteisiin sidottu lääkeaine vapautetaan polymeeriä ympäröivään liuokseen esimerkiksi lämpötilan avulla. Lääkeainevapautusmenetelmiä kehitettäessä on tärkeää pystyä määrittämään lääkeaineen vapaa pitoisuus liuoksessa hyvin tarkasti. Erityisen tärkeää on lääkeaineen vapaan pitoisuuden määrittäminen elävässä kudoksessa. Tämän diplomityön tavoitteena oli kehittää menetelmä mallilääkeaineen vapaan pitoisuuden mittaamiseksi nisäkkään hermokudoksessa eri lämpötiloissa. Lisäksi pyrkimyksenä oli selvittää, miten erilaisten mono- ja polymeerien bioyhteensopivuutta voitaisiin testata luotettavasti. Työssä kehitetty menetelmä perustuu nisäkkään verkkokalvon näköaistinsolujen valovastekinetiikan monotoniseen riippuvuuteen mallilääkeaineen (3-isobutyyli-1-metyyliksantiini, IBMX) pitoisuudesta. Valovastekinetiikassa tapahtuvia muutoksia seurattiin elektroretinogrammitekniikalla (ERG). Preparaattina käytettiin rotan (Rattus norvegicus) eristettyä verkkokalvoa. Työssä havaittiin, että rotan sauvasolujen lineaarisen alueen valovasteiden kinetiikka on suoraan verrannollinen IBMX-konsentraation neliöjuureen. Kalibraatiokäyrän (IBMX:n pitoisuus valovastekinetiikan funktiona) avulla pystytään määrittämään polymeerirakenteista vapautuneen IBMX:n pitoisuus rotan verkkokalvossa pitoisuusalueella 3-300 µM. Työssä todettiin myös, että rotan verkkokalvoa voidaan käyttää erilaisten molekyylien bioyhteensopivuuden testaamiseen, sillä molekyylien mahdolliset vähäisetkin haittavaikutukset näkyvät muutoksina sauvasolujen valovasteiden amplitudissa, herkkyydessä ja/tai kinetiikassa. Tämä diplomityö osoittaa, kuinka nisäkkään verkkokalvoa voidaan käyttää hyvin herkkänä biosensorina. Työssä kehitetty menetelmä tullaan esittämään kansainvälisessä sarjajulkaisussa. |
ED: | 2001-07-10 |
INSSI tietueen numero: 17810
+ lisää koriin
« edellinen | seuraava »
INSSI