haku: @keyword verkkokalvo / yhteensä: 9
hakutulos-lista
viite: 9 / 9
« edellinen | seuraava »
Tekijä:Nymark, Soile
Työn nimi:Menetelmä mallilääkeaineen vapaan pitoisuuden mittaamiseksi nisäkkään verkkokalvossa
A Method for Measuring Model Drug Concentration in Mammalian Neural Tissue
Julkaisutyyppi:Diplomityö
Julkaisuvuosi:2001
Sivut:72      Kieli:   fin
Koulu/Laitos/Osasto:Teknillisen fysiikan ja matematiikan osasto
Oppiaine:Lääketieteellinen tekniikka   (Tfy-99)
Valvoja:Koskelainen, Ari
Ohjaaja:Koskelainen, Ari
OEVS:
Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje
sulje

Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossa

Oppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa.

Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/

Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.

Kirjautuminen asiakaskoneille

  • Aalto-yliopistolaiset kirjautuvat asiakaskoneille Aalto-tunnuksella ja salasanalla.
  • Muut asiakkaat kirjautuvat asiakaskoneille yhteistunnuksilla.

Opinnäytteen avaaminen

  • Asiakaskoneiden työpöydältä löytyy kuvake:

    Aalto Thesis Database

  • Kuvaketta klikkaamalla pääset hakemaan ja avaamaan etsimäsi opinnäytteen Aaltodoc-tietokannasta. Opinnäytetiedosto löytyy klikkaamalla viitetietojen OEV- tai OEVS-kentän linkkiä.

Opinnäytteen lukeminen

  • Opinnäytettä voi lukea asiakaskoneen ruudulta tai sen voi tulostaa paperille.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi tallentaa muistitikulle tai lähettää sähköpostilla.
  • Opinnäytetiedoston sisältöä ei voi kopioida.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi muokata.

Opinnäytteen tulostus

  • Opinnäytteen voi tulostaa itselleen henkilökohtaiseen opiskelu- ja tutkimuskäyttöön.
  • Aalto-yliopiston opiskelijat ja henkilökunta voivat tulostaa mustavalkotulosteita Oppimiskeskuksen SecurePrint-laitteille, kun tietokoneelle kirjaudutaan omilla Aalto-tunnuksilla. Väritulostus on mahdollista asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Väritulostaminen on maksullista Aalto-yliopiston opiskelijoille ja henkilökunnalle.
  • Ulkopuoliset asiakkaat voivat tulostaa mustavalko- ja väritulosteita Oppimiskeskuksen asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Tulostaminen on maksullista.
Sijainti:P1 Ark TF80     | Arkisto
Avainsanat:controlled drug release
polymer
IBMX
ERG
retina
photoresponse kinetics
kontrolloitu lääkeainevapautus
polymeeri
IBMX
ERG
verkkokalvo
valovastekinetiikka
Tiivistelmä (fin):Funktionaalisten polymeerien avulla pyritään annostelemaan lääkeainetta elimistöön kontrolloidusti tietyllä hetkellä ja tietyllä aikaskaalalla.
Polymeerirakenteisiin sidottu lääkeaine vapautetaan polymeeriä ympäröivään liuokseen esimerkiksi lämpötilan avulla.
Lääkeainevapautusmenetelmiä kehitettäessä on tärkeää pystyä määrittämään lääkeaineen vapaa pitoisuus liuoksessa hyvin tarkasti.
Erityisen tärkeää on lääkeaineen vapaan pitoisuuden määrittäminen elävässä kudoksessa.

Tämän diplomityön tavoitteena oli kehittää menetelmä mallilääkeaineen vapaan pitoisuuden mittaamiseksi nisäkkään hermokudoksessa eri lämpötiloissa.
Lisäksi pyrkimyksenä oli selvittää, miten erilaisten mono- ja polymeerien bioyhteensopivuutta voitaisiin testata luotettavasti.
Työssä kehitetty menetelmä perustuu nisäkkään verkkokalvon näköaistinsolujen valovastekinetiikan monotoniseen riippuvuuteen mallilääkeaineen (3-isobutyyli-1-metyyliksantiini, IBMX) pitoisuudesta.
Valovastekinetiikassa tapahtuvia muutoksia seurattiin elektroretinogrammitekniikalla (ERG).
Preparaattina käytettiin rotan (Rattus norvegicus) eristettyä verkkokalvoa.

Työssä havaittiin, että rotan sauvasolujen lineaarisen alueen valovasteiden kinetiikka on suoraan verrannollinen IBMX-konsentraation neliöjuureen.
Kalibraatiokäyrän (IBMX:n pitoisuus valovastekinetiikan funktiona) avulla pystytään määrittämään polymeerirakenteista vapautuneen IBMX:n pitoisuus rotan verkkokalvossa pitoisuusalueella 3-300 µM.
Työssä todettiin myös, että rotan verkkokalvoa voidaan käyttää erilaisten molekyylien bioyhteensopivuuden testaamiseen, sillä molekyylien mahdolliset vähäisetkin haittavaikutukset näkyvät muutoksina sauvasolujen valovasteiden amplitudissa, herkkyydessä ja/tai kinetiikassa.

Tämä diplomityö osoittaa, kuinka nisäkkään verkkokalvoa voidaan käyttää hyvin herkkänä biosensorina.
Työssä kehitetty menetelmä tullaan esittämään kansainvälisessä sarjajulkaisussa.
ED:2001-07-10
INSSI tietueen numero: 17810
+ lisää koriin
« edellinen | seuraava »
INSSI