haku: @keyword wetting / yhteensä: 8
hakutulos-lista
viite: 8 / 8
« edellinen | seuraava »
Tekijä:Ranta, Janne
Työn nimi:Plastic flow sensor for humid conditions
Muovinen virtausanturi kosteisiin olosuhteisiin
Julkaisutyyppi:Diplomityö
Julkaisuvuosi:1998
Sivut:97      Kieli:   eng
Koulu/Laitos/Osasto:Materiaali- ja kalliotekniikan osasto
Oppiaine:Polymeeriteknologia   (Kem-100)
Valvoja:Seppälä, Jukka
Ohjaaja:Weckström, Kurt
OEVS:
Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje
sulje

Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossa

Oppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa.

Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/

Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.

Kirjautuminen asiakaskoneille

  • Aalto-yliopistolaiset kirjautuvat asiakaskoneille Aalto-tunnuksella ja salasanalla.
  • Muut asiakkaat kirjautuvat asiakaskoneille yhteistunnuksilla.

Opinnäytteen avaaminen

  • Asiakaskoneiden työpöydältä löytyy kuvake:

    Aalto Thesis Database

  • Kuvaketta klikkaamalla pääset hakemaan ja avaamaan etsimäsi opinnäytteen Aaltodoc-tietokannasta. Opinnäytetiedosto löytyy klikkaamalla viitetietojen OEV- tai OEVS-kentän linkkiä.

Opinnäytteen lukeminen

  • Opinnäytettä voi lukea asiakaskoneen ruudulta tai sen voi tulostaa paperille.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi tallentaa muistitikulle tai lähettää sähköpostilla.
  • Opinnäytetiedoston sisältöä ei voi kopioida.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi muokata.

Opinnäytteen tulostus

  • Opinnäytteen voi tulostaa itselleen henkilökohtaiseen opiskelu- ja tutkimuskäyttöön.
  • Aalto-yliopiston opiskelijat ja henkilökunta voivat tulostaa mustavalkotulosteita Oppimiskeskuksen SecurePrint-laitteille, kun tietokoneelle kirjaudutaan omilla Aalto-tunnuksilla. Väritulostus on mahdollista asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Väritulostaminen on maksullista Aalto-yliopiston opiskelijoille ja henkilökunnalle.
  • Ulkopuoliset asiakkaat voivat tulostaa mustavalko- ja väritulosteita Oppimiskeskuksen asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Tulostaminen on maksullista.
Sijainti:P1 Ark V80     | Arkisto
Avainsanat:surface modification
contact angle
wetting
hydrophilic
muovien pintakäsittely
kontaktikulma
kastuvuus
hydrofiilisyys
Tiivistelmä (fin):Side Stream Spirometria[(tm)] on keuhkojen toiminnan seuraamiseen kehitetty mittausmenetelmä, joka perustuu potilaan hengityspiiriin asetettuun anturiin.
Aikaisemmissa tutkimuksissa on havaittu, että anturin sisäpinnalle tiivistyvä vesi vääristää mittaustuloksia.
Pisarat pienentävät anturin halkaisijaa, jolloin anturin mittaamat paine-erot puolestaan kasvavat.
Anturit tehdään yleensä muovista, koska kappaleista halutaan edullisia ja helposti valmistettavia.
Tekniset muovit ovat kuitenkin hydrofobisia, jolloin kappaleen pinta hylkii vettä ja pisaroista tulee korkeita.
Tässä työssä on tutkittu erilaisia muovin pintaominaisuuksien modifiointiin soveltuvia menetelmiä, joilla vesipisaroiden kontaktikulmaa muovikappaleen kanssa voitaisiin alentaa, ja siten madaltaa tiivistyviä pisaroita.

Työn teoriaosassa on aluksi tarkasteltu kliinistä mittausympäristöä ja tiivistyvän kosteuden vaikutuksia.
Tämän jälkeen on käsitelty kiinteän aineen ja nesteen välisen rajapinnan ominaisuuksia, kuten pintaenergiaa ja kontaktikulmaa.
Pääpaino teoreettisissa tarkasteluissa on muovipintojen erityisominaisuuksissa.

Eri modifiointimenetelmien soveltuvuutta virtausanturiin tutkittiin prototyypeillä ja kontaktikulmamittauksilla.
Parhaat tulokset saavutettiin pinnoitteilla ja kemiallisella pinnan hapetuksella.
Osa itse kehitetyistä hydrofiilisistä pinnoitteista toimi jopa tehokkaammin kuin testatut kaupalliset pinnoitteet.
Yleisesti käytössä olevien uusien plasma menetelmien vaikutus todettiin yllättävän heikoksi.
Sen sijaan jo suhteellisen vanha kaliumpermanganaatin ja väkevän rikkihapon seoksella hapettamiseen perustuva tekniikka osoittautui erittäin tehokkaaksi.
ESCA-mittauksissa saatiin pinnan happipitoisuudeksi jopa yli 40 m-%.
Hapetuksen ansiosta saavutettu alhainen kontaktikulma säilyi myös monivaiheisen vanhennuskäsittelyn jälkeen.
Laboratorio-olosuhteissa mitattu kosteudesta johtuva virtausanturin mittausvirhe oli kemiallisesti hapetetuilla testiantureilla alle 5 %, kun vastaavaksi virheeksi ei-käsitellyille antureille saatiin pahimmillaan yli 50%.
Myös todellisissa kliinisissä olosuhteissa tehdyissä vertailumittauksissa havaittiin olennainen ero ei-käsiteltyjen ja kemiallisesti hapetettujen antureiden mittaustarkkuuksien välillä.
ED:1998-12-28
INSSI tietueen numero: 13759
+ lisää koriin
« edellinen | seuraava »
INSSI