haku: @instructor Nordenswan, Erik / yhteensä: 3
viite: 3 / 3
« edellinen | seuraava »
| Tekijä: | Lainpelto, Vesa |
| Työn nimi: | Maan lujuusparametrien määrittäminen kiertotiivistimellä |
| The defining of the strength parameters of the soil with gyratory compactor | |
| Julkaisutyyppi: | Diplomityö |
| Julkaisuvuosi: | 1998 |
| Sivut: | 83 Kieli: fin |
| Koulu/Laitos/Osasto: | Rakennus- ja yhdyskuntatekniikan osasto |
| Oppiaine: | Pohjarakennus ja maamekaniikka (Rak-50) |
| Valvoja: | Vepsäläinen, Pauli |
| Ohjaaja: | Nordenswan, Erik |
| Digitoitu julkaisu: | https://aaltodoc.aalto.fi/handle/123456789/86469 |
| OEVS: | Digitoitu arkistokappale on julkaistu Aaltodocissa
|
| Sijainti: | P1 Ark Aalto | Arkisto |
| Tiivistelmä (fin): | Tässä työssä on selvitetty ICT-kiertotiivistyslaitteen soveltuvuutta hiekan kitkakulman määrittämiseen. Lisäksi tutkittiin vesipitoisuuden vaikutusta hiekan kitkakulmaan. Tutkittavia hiekkoja oli kaksi, Ojakkalan hiekka ja Porin hiekka. Hiekkoja tutkittiin ICT-laitteen lisäksi rasialeikkauskokeella, kolmiakselikokeella sekä suoralla leikkauskojeella. Tiivistämisprosessia myöskin mallinnettiin elementtilaskentaohjelmalla. Rasialeikkauskokeissa sekä ICT-laitteella tehdyissä kokeissa käytettiin neljää eri vesipitoisuuden arvoa jotka vaihtelivat nollan ja 6 % välillä. Molemmilla laitteilla kokeet suoritettiin 40, 80 ja 160 kPa:n normaalijännityksillä. Kummallekin hiekalle valittiin yksi kuivairtotiheyden arvo jossa kokeet suoritettiin. Maan sisäisen kitkakulman suuruus riippuu tiiviydestä, raekoosta, raemuodosta, suhteistuneisuudesta, vesipitoisuudesta, käytetystä koetyypistä ja kuormituksen suuruudesta. Tämä huomattiin myös tässä työssä tehdyissä kokeissa. Ojakkalan hiekalle tehtyjen rasialeikkauskokeiden perusteella havaittiin maan sisäisen kitkakulman olevan suurimmillaan optimivesipitoisuudessa. ICT-laitteella tehdyistä kokeista tulokseksi saatu kitkakulma ei suuruudeltaan vastannut rasialeikkauskokeiden perusteella määritettyä kitkakulmaa. Tiivistymisprosessin aikana tapahtuva leikkausmuodonmuutos ei vastaa rasialeikkauskokeessa tapahtuvaa leikkautumista. Tästä johtuen ICT-laitteessa muodonmuutosta vastustava leikkausjännitys ei ole yhtä suuri kuin rasialeikauskokeessa syntyvä leikkausjännitys, näin ollen myös kitkakulma jää alhaisemmaksi. Jatkotutkimuksia hyödyttäviä havaintoja olivat: Kitkakulma kasvaa lineaarisesti tiheyden funktiona, suoralla leikkauskokeella saadaan samaa suuruusluokkaa olevia leikkausjännityksiä kuin ICT-laitteella, elementtilaskentaohjelmalla voidaan mallintaa tiivistämisprosessia. |
| ED: | 1999-02-02 |
INSSI tietueen numero: 13830
+ lisää koriin
« edellinen | seuraava »
INSSI