haku: @keyword kuntotutkimus / yhteensä: 10
viite: 8 / 10
| Tekijä: | Outinen, Katja |
| Työn nimi: | Loivien kattojen vauriot, kuntotutkimus ja korjausvaihtoehdot |
| The defects, condition survey and repair methods of flat roofs | |
| Julkaisutyyppi: | Diplomityö |
| Julkaisuvuosi: | 1999 |
| Sivut: | 160 s. + liitt. Kieli: fin |
| Koulu/Laitos/Osasto: | Rakennus- ja ympäristötekniikan osasto |
| Oppiaine: | Talonrakennustekniikka (Rak-43) |
| Valvoja: | Huovinen, Seppo |
| Ohjaaja: | Savoranta, Ensio |
| OEVS: | Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossaOppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa. Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/ Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.
Kirjautuminen asiakaskoneille
Opinnäytteen avaaminen
Opinnäytteen lukeminen
Opinnäytteen tulostus
|
| Sijainti: | P1 Ark Aalto | Arkisto |
| Avainsanat: | blister cockling seal service life inlet outlet moisture barrier water flat roof defect condition survey repair method membrane crack leakage deformation of felt support loiva katto tasakatto vaurio kuntotutkimus korjaus repeämä vesivuoto alustan liike rakkula poimu sauma käyttöikä bitumikermi läpivienti höyrynsulku tuuletus lammikoituminen kattokaivo jäätyminen ylösnosto |
| Tiivistelmä (fin): | Rakennusten kosteus- ja homevauriot ovat herättäneet 1990-luvulla runsaasti keskustelua. Tässä yhteydessä tasakattorakenteet ja niiden epäonnistuneet korjaukset on mainittu yhdeksi tärkeimmistä vaurioiden aiheuttajista. Tasakatoilla ja loivilla katoilla on ollut huono maine, vaikka oikein suunniteltuina ja toteutettuina ne ovat täysin toimivia kattoratkaisuja. Diplomityön lähtökohtana oli kartoittaa loivien kattojen vaurioita ja arvioida kuntotutkimusten avulla, miten vesikattojen saneeraustoimenpiteet olivat onnistuneet. Tavoitteena oli selvittää ajankohta, jolloin on viimeistään uusittava vioittunut vedeneritys tai tehtävä laajempi korjaus, jotta vältytään pahemmilta vaurioilta ja saavutetaan taloudellisimmat korjausratkaisut. Tulosten perusteella laadittiin loivan kattorakenteen vauriotutkimusohje. Diplomityö toteutettiin kirjallisuustutkimuksena ja kuntotutkimuksena kenttäkohteissa. Tutkimuksen kohteena olivat betoni- tai puuyläpohjaiset loivat katot sekä bitumi-, kumi- ja muovipohjaiset katemateriaalit. Alustan liikkeet, lammikoituminen ja jään liikkeistä aiheutuvat rasitukset vaurioittavat kermejä. Katteiden halkeamien, repeämien ja avonaisten saumojen kautta sadevesi pääsee yläpohjarakenteeseen. Puutteellinen tuuletus, rikkonainen höyrynsulkukerros ja kermikerrosten välinen kosteus aiheuttavat kermeihin rakkuloita ja ilmapusseja. Läpivientien ja liittyvien rakenteiden liitosten toteutuksessa ja höyrynsulun asettamisessa tapahtuu usein työvirheitä. Lisäksi katoissa esiintyy vakavia puutteita yläpohjan tuuletuksen toteutuksessa ja räystäsrakenteissa. Suuri osa loivien kattojen vaurioista aiheutuu suunnitteluvirheistä, jotka ovat esimerkiksi alimitoitettu kate, liian pienet kallistukset ja kattokaivojen väärä sijoittelu. Yläpohjarakenteen tutkimukseksi voidaan avata pellityksiä ja yläpohjaa avautuvia kattoluukkuja. Katteen ja katon kunto arvioidaan ottaen huomioon mm. saumojen ja ylösnostojen kunto, lammikoituminen ja sirotteen irtoaminen. Esimerkiksi rakkulat ja ilmapussit antavat viitteitä puutteellisesta tuuletuksesta ja höyrynsulusta. Kuntotutkimuksessa pääosassa ovat ainetta rikkomattomat tutkimusmenetelmät. Epävarmoissa ja ongelmallisissa tilanteissa rakenne kuitenkin avataan. Kuntotutkimuksesta laaditaan tutkimusraportti, jonka sisällön muodostavat kohteen esittely, kuvaus kenttätutkimuksista, kuvaus laboratoriokokeista sekä yhteenveto tuloksista ja johtopäätökset. Raportissa esitetään päätelmät havaituista vaurioista ja arvioidaan eri korjausvaihtoehtojen soveltuvuutta ja suositeltavaa korjausajankohtaa. Loivan katon korjaustoimenpiteitä ovat katteen paikalliset korjaukset ja tiivistykset, katteen vahvistaminen bitumiliuoksilla tai emulsioilla sekä uuden kermirakenteen asentaminen. Yhtenä vaihtoehtona on harjakaton rakentaminen loivan katon päälle. Korjauksen aikana tulee kiinnittää huomiota kaltevuuksien parantamiseen, puutteellisten ylösnostojen korottamiseen ja tiivistämiseen sekä ullakkotilan tuuletuksen parantamiseen. Kenttätutkimuskohteiden tyypillisin vauriotyyppi oli vesivuoto, jonka aiheuttajina olivat vanhentunut, huonokuntoinen kate (repeämät ja halkeamat) ja läpiviennit. Myös tukkeutuneet kattokaivot ja puutteellinen vedenpoisto aiheuttivat vuotoja. Kosteusongelmista huolimatta betoni- ja puurakenteissa oli yllättävän vähän vaurioita; suurin osa vaurioista kohdistui katteisiin ja vesikattojen yksityiskohtiin, kuten räystäsrakenteisiin, liikuntasaumoihin ja ylösnostoihin. Kohteiden korjaukset olivat onnistuneita, mutta korjaukset toteutettiin kaikissa tapauksissa vasta vesivuotojen ilmaannuttua. Laskettua käyttöikää lähestyvät katteet tulee tarkastaa, sillä ikääntyneet kermit ovat usein hauraita ja herkkiä rikkoutumaan. Katteiden vaihtovälin ollessa hieman lyhyempi kuin kermien käyttöikä saavutetaan nopeasti kustannussäästöjä, kun heikkokuntoiset katteet eivät ehdi aiheuttaa vesivuotoja. Bitumikermien käyttöikä on n. 15-30 v. Ja kumibitumikermien vastaavasti n. 20-30 v. Käyttöikä nousee 20-40 vuoteen, kun kate suojataan kiveyksellä. Hyvin ennakoidut kattokorjaukset tulevat taloudellisesti edullisemmiksi vältyttäessä kosteus- ja homevaurioiden aiheuttamilta lisäkorjauksilta. Vedeneristysmateriaalien käyttöikää voidaan pidentää huomattavasti säännöllisillä huolto- ja kunnossapitotoimenpiteillä. Vesivuototapauksissa korjaustöihin on ryhdyttävä riittävän ajoissa kosteus- ja homevaurioiden välttämiseksi. Loivien kattojen yksityiskohtien suunnitteluun ja toteutukseen tulee kiinnittää entistä enemmän huomiota. |
| ED: | 1999-12-23 |
INSSI tietueen numero: 15061
+ lisää koriin
INSSI