haku: @instructor Vaalgamaa, Markus / yhteensä: 3
hakutulos-lista
viite: 1 / 3
« edellinen | seuraava »
Tekijä:Halkosaari, Teemu
Työn nimi:Radiation Directivity of Human and Artificial speech
Julkaisutyyppi:Diplomityö
Julkaisuvuosi:2004
Sivut:xiii + 57      Kieli:   eng
Koulu/Laitos/Osasto:Sähkö- ja tietoliikennetekniikan osasto
Oppiaine:Akustiikka ja äänenkäsittelytekniikka   (S-89)
Valvoja:Karjalainen, Matti
Ohjaaja:Vaalgamaa, Markus
OEVS:
Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje
sulje

Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossa

Oppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa.

Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/

Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.

Kirjautuminen asiakaskoneille

  • Aalto-yliopistolaiset kirjautuvat asiakaskoneille Aalto-tunnuksella ja salasanalla.
  • Muut asiakkaat kirjautuvat asiakaskoneille yhteistunnuksilla.

Opinnäytteen avaaminen

  • Asiakaskoneiden työpöydältä löytyy kuvake:

    Aalto Thesis Database

  • Kuvaketta klikkaamalla pääset hakemaan ja avaamaan etsimäsi opinnäytteen Aaltodoc-tietokannasta. Opinnäytetiedosto löytyy klikkaamalla viitetietojen OEV- tai OEVS-kentän linkkiä.

Opinnäytteen lukeminen

  • Opinnäytettä voi lukea asiakaskoneen ruudulta tai sen voi tulostaa paperille.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi tallentaa muistitikulle tai lähettää sähköpostilla.
  • Opinnäytetiedoston sisältöä ei voi kopioida.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi muokata.

Opinnäytteen tulostus

  • Opinnäytteen voi tulostaa itselleen henkilökohtaiseen opiskelu- ja tutkimuskäyttöön.
  • Aalto-yliopiston opiskelijat ja henkilökunta voivat tulostaa mustavalkotulosteita Oppimiskeskuksen SecurePrint-laitteille, kun tietokoneelle kirjaudutaan omilla Aalto-tunnuksilla. Väritulostus on mahdollista asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Väritulostaminen on maksullista Aalto-yliopiston opiskelijoille ja henkilökunnalle.
  • Ulkopuoliset asiakkaat voivat tulostaa mustavalko- ja väritulosteita Oppimiskeskuksen asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Tulostaminen on maksullista.
Sijainti:P1 Ark S80     | Arkisto
Avainsanat:head and torso simulator
directivity
mouth
speech
keinopää
suuntaavuus
suu
puhe
Tiivistelmä (fin): Tämä diplomityö keskittyy tarkastelemaan ihmisen puheentuottojärjestelmän synnyttämän äänikentän suuntaavuutta.
Tarkastelun tärkeimpänä motivaationa on puhelimien ja matkapuhelimien ns. handfree-lisälaitteiden mikrofoneille tehtävät taajuusvastemittaukset.
Mittaukset suoritetaan ihmisen yläkehoa muistuttavilla keinopääsimulaattoreilla.

Julkaistua kirjallisuutta ei kuitenkaan löydy siitä mikä on oikean ihmisen suun suuntaavuuden ja keinopään suuntaavuuden erot ja onko mahdollisilla eroilla merkitystä matkapuhelinmittausten pätevyyteen.
Lisäksi luonnollisen puheen suuntaavuutta tarkastellaan yleisesti.

Lähtökohtana tutkimukselle suoritettiin noin 15 hengen ryhmälle mittauksia kaiuttomassa huoneessa.
Mittauksissa nauhoitettiin pään ympäriltä useammista eri pisteistä sekä yksittäisiä äänteitä että kokonaisia lauseita koehenkilöiden puhumana.

Mittauksista saadusta aineistosta laskettiin siirtofunktiot referenssimittapisteestä seitsemään mittapisteeseen.
Mittauspisteitä oli suusta korvaan kulkevalla akselilla posken lähellä ja rinnan päällä.
Mittauspisteet oli valittu siten, että ne vastaavat kohtuullisen hyvin oikeiden puhelimien ja handfree-laitteiden mikrofonien paikkoja.

Pään ja rinnan lähellä suuntaavuuden vaikutus näkyy pääasiassa korkeiden äänien vaimenemisena siirryttäessä suun akselilta sivulle.
Käytetty keinopää ja keskiarvoistettu koehenkilöiden puhe eroavat suuntaavuudeltaan merkittävästi tarkastelluissa mittapisteissä.
Käytännössä ero näkyi keinopään suurempana suuntaavuutena.
Lisäksi puheen sisältö osoittautui vaikuttavan suuntaavuuteen.

Työn lopussa on esitelty kaksi ehdotusta matkapuhelinmittausten parantamiseksi.
Tiivistelmä (eng): The directivity features of the artificial mouth are not well known on off-axis positions.
In addition literature cannot be found for the correspondence of the artificial mouths to real speakers.
The standardization (for example lTU) is more or less inadequate.

The frequency responses of the microphones in phones are measured with artificial mouths in telecommunication industry.
When the size of the phones is getting smaller and at the same time the frequency bandwidth is extending, it is important that the directivities of the artificial mouths are correct or at least tested.
Wearable mobile phone accessories, so called headsets, are also measured with the same methodology although their microphones are substantially further from the mouth.

The main scope of the study was to measure the directivity of an artificial mouth to a set of measurement positions and repeat the measurements for a group of test subjects.
The positions were measured with measurement microphones but also with a few phones and headsets.
The results were in practice a set of transfer functions referred to a fixed reference position.
One additional goal was to see if the speech content has an influence on the directivity pattern.

For the measurements an eight-channel measurement system was set up in an anechoic chamber.
About 15 test subjects and B&K HATS 4128 were measured.
The measurement positions lay near the chest and the cheek.
The transfer function estimates were calculated and compared between the artificial mouth and averaged test subjects.

It was found that the mouth of the B&K HATS 4128 was too directional on high frequencies.
Also the torso simulator in the artificial mouth did not correspond to the real case.
In the end of the thesis two schemes are proposed to improve the phone measurements.
ED:2004-05-06
INSSI tietueen numero: 25204
+ lisää koriin
« edellinen | seuraava »
INSSI