haku: @keyword calculation model / yhteensä: 5
viite: 5 / 5
« edellinen | seuraava »
| Tekijä: | Toiviainen, Jukka |
| Työn nimi: | Kuivaamoratkaisun optimointi |
| Optimization of drying kiln solution | |
| Julkaisutyyppi: | Diplomityö |
| Julkaisuvuosi: | 2004 |
| Sivut: | vi + 78 s. + liitt. 8 Kieli: fin |
| Koulu/Laitos/Osasto: | Puunjalostustekniikan osasto |
| Oppiaine: | Puutekniikka (Puu-28) |
| Valvoja: | Paajanen, Tero |
| Ohjaaja: | Heinonen, Ismo ; Lahti, Pia |
| OEVS: | Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossaOppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa. Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/ Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.
Kirjautuminen asiakaskoneille
Opinnäytteen avaaminen
Opinnäytteen lukeminen
Opinnäytteen tulostus
|
| Sijainti: | P1 Ark TKK 1082 | Arkisto |
| Avainsanat: | acquisition process drying capacity calculation model warm air drying kilns hankintaprosessi kuivauskapasiteetti laskentamalli lämminilmakuivaamot |
| Tiivistelmä (fin): | Vapo Timber Oy:n Nurmeksen sahalle tarvittiin uutta kuivauskapasiteettia tuotannon kasvusta ja osittain vanhentuneesta kuivaamokannasta johtuen. Diplomityössä määritettiin optimaalinen uusi kuivaamoratkaisu, jolla sahan kuivauskapasiteetti saadaan nostettua tarvittavalle tasolle. Lisäksi tutkittiin uuden kuivaamoratkaisun toimivuutta, kun otetaan huomioon erikoiskuivaus ja laadun mukaan eriytetty kuivaus. Kirjallisuusosassa perehdytään eri lämminilmakuivaamoihin ja niiden ominaisuuksiin sekä kuivausaikaan ja -laatuun vaikuttaviin tekijöihin. Tämän jälkeen käsitellään kuivauskapasiteetin laskemista sekä tuotannon suunnittelua ja ohjausta. Lisäksi tarkastellaan tarjouksia ja niiden arviointitekniikoita. Lopuksi esitellään Laatukamari -simulointiohjelmaa ja sen toimintaa. Uusien kuivaamoiden hankintaprosessi muodostui neljästä päävaiheesta: nykytilanteen kartoituksesta, lisäkapasiteetin määrityksestä, kuivaamoratkaisun määrityksestä sekä kuivaamotoimittajan valinnasta. Kokonaiskapasiteettivajeeksi saatiin noin 36 000 m[3]. Kuivaamoratkaisun määrityksessä lähdettiin kolmesta eri lähtökohdasta: kuivaamotoimittajien tarjoamista kuivaamoratkaisuista, diplomityössä kehitetyllä laskentamallilla todennetuista vaihtoehdoista sekä kuivaamonhoitajien haastatteluista. Kaikilla määritysmenetelmillä päädyttiin "kaksoiskamari ja 2-vaihelautakanava" -vaihtoehtoon, joka myös valittiin. Kuivaamotoimittajan valinta perustui kolmen kuivaamotoimittajan tarjousten vertailuun ja kuivaamonhoitajien tarkennuksiin. Toimittajan valinnassa päädyttiin Tekmawoodiin. Mahdollisten sahan jatkokehitystarpeiden tutkimista varten diplomityössä kehitettiin laadun ja erikoiskuivauksen huomioon ottava laskentamalli. Eri kosteus- ja laatuluokat otettiin huomioon neljällä suurimmalla paksuusluokalla. Osioiden kuivausaikojen määrityksessä hyödynnettiin Laatukamari -simulointiohjelmaa. Kuutiometrimäärien jako suoritettiin prosenttiosuuksien perusteella. Työssä tutkittiin yhtä mahdollista kuivauksen kehitysvaihtoehtoa ja sen vaikutusta sahan tulevaan kuivauskapasiteettiin. Tutkimuksen perusteella sahan tuleva kuivauskapasiteetti riittää 195 000 m[3]:n vuosikuivaukseen, josta noin 10 000 m[3] voidaan kuivata erikoiskuivaksi. Tämä kuitenkin edellyttää heikompilaatuisten sahatavaroiden volyymikuivausta. |
| ED: | 2004-05-19 |
INSSI tietueen numero: 25251
+ lisää koriin
« edellinen | seuraava »
INSSI