haku: @keyword indoor climate / yhteensä: 7
viite: 7 / 7
« edellinen | seuraava »
Tekijä: | Ahonen, Jarkko |
Työn nimi: | Puupohjaisten ja huokoisten materiaalien kosteuden puskurointikapasiteetin kokeellinen määrittäminen ja hyödynnettävyyden arviointi |
Measuring the moisture-buffering capacity of wooden and porous materials and evaluating their practical application in humidity control | |
Julkaisutyyppi: | Diplomityö |
Julkaisuvuosi: | 2005 |
Sivut: | 68+7 Kieli: fin |
Koulu/Laitos/Osasto: | Rakennus- ja ympäristötekniikan osasto |
Oppiaine: | Talonrakennustekniikka (Rak-43) |
Valvoja: | Absetz, Ilmari |
Ohjaaja: | Ojanen, Tuomo |
OEVS: | Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossaOppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa. Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/ Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.
Kirjautuminen asiakaskoneille
Opinnäytteen avaaminen
Opinnäytteen lukeminen
Opinnäytteen tulostus
|
Sijainti: | P1 Ark Aalto | Arkisto |
Avainsanat: | indoor air quality indoor climate moisture capacity moisture buffering capacity surface material sisäilman laatu sisäilmasto kosteuskapasiteetti kosteuden puskurointikapasiteetti pintamateriaali |
Tiivistelmä (fin): | Aiemmissa tutkimuksissa on havaittu, että sisäilmaan rajoittuvilla hygroskooppisilla materiaaleilla on mahdollista tasata sisäilman kosteuden vaihteluita. Tasaisen sisäilman kosteuden on todettu parantavan sisäilman laatua ja viihtyvyyttä. Hygroskooppisten materiaalien sisäilman kosteutta tasaavasta vaikutuksesta voidaan käyttää nimitystä kosteuden puskurointikapasiteetti. Sisustusmateriaalien kosteuden puskurointikapasiteettia voidaan tarkastella erityyppisillä kaupallisilla laskentaohjelmilla. Laskelmien lähtötiedoiksi tarvitaan joukko materiaaliominaisuuksia, joiden kokeellinen määrittäminen standardien mukaisilla menetelmillä vaatii paljon aikaa. Kirjallisuudesta ja ohjelmista löytyvien materiaaliominaisuuksien käyttö lisää laskennallisen kapasiteetin suuruuden epävarmuutta. Diplomityössä esitetään pohjoismaisessa Nordtest- hankkeessa kehitetty kokeellinen menetelmä, jolla materiaalien ja tuotteiden kosteuden puskurointikapasiteetti voidaan määrittää nopeasti. Menetelmän keskeisin idea on luoda sellainen testimenetelmä, jota voitaisiin kohtuudella soveltaa myös laboratorio-olosuhteiden ulkopuolella. Kehitetty menetelmä perustuu 24 tunnin mittaisiin sykleihin, joihin sisältyy 8 tunnin mittainen kostutusjakso ja 16 tunnin mittainen kuivumisjakso. Punnitustulosten avulla määritetään, materiaalin kosteuden puskurointikapasiteetti 8 tunnin kostutusjakson aikana. Työssä esitetään kokeellisesti määritetyt kosteuden puskurointikapasiteetit tavanomaisille rakennusmateriaaleille. Lisäksi selvitetään eri tekijöiden vaikutusta koetuloksiin ja arvioidaan kosteuden puskurointikapasiteetin käytännön hyödynnettävyyteen vaikuttavia tekijöitä. Kosteuden puskurointikapasiteetin käytännön vaikuttavuuden arvioimiseksi kehitettiin yksinkertainen laskentamenetelmä, jolla voidaan arvioida eri tekijöiden vaikutusta tilojen kosteusoloihin. Esimerkkilaskelman perusteella makuuhuoneen yöllisestä kosteuskuormasta aiheutuvaa suhteellisen kosteuden nousua pystyttiin pienentämään hygroskooppisella kattoverhouksella 8 %. Hygroskooppinen materiaali sitoi koko yön kosteustuotosta (480 g) 116 g, mikä on n. 24 %. Vastaavaan tulokseen päästään lisäämällä ilmanvaihtoa 0,3 l/h. |
ED: | 2005-11-23 |
INSSI tietueen numero: 30000
+ lisää koriin
« edellinen | seuraava »
INSSI