haku: @instructor Tornikoski, Merja / yhteensä: 5
viite: 3 / 5
Tekijä: | Hovatta, Talvikki |
Työn nimi: | Kvasaareiden monitaajuuskäyttäytyminen pitkäaikaisessa radiomonitoroinnissa |
Multifrequency long term radio behaviour of active galactic nuclei | |
Julkaisutyyppi: | Diplomityö |
Julkaisuvuosi: | 2005 |
Sivut: | viii + 56 s. + liitt. 7 Kieli: fin |
Koulu/Laitos/Osasto: | Sähkö- ja tietoliikennetekniikan osasto |
Oppiaine: | Avaruustekniikka (S-92) |
Valvoja: | Hallikainen, Martti |
Ohjaaja: | Tornikoski, Merja |
OEVS: | Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossaOppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa. Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/ Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.
Kirjautuminen asiakaskoneille
Opinnäytteen avaaminen
Opinnäytteen lukeminen
Opinnäytteen tulostus
|
Sijainti: | P1 Ark S80 | Arkisto |
Avainsanat: | AGN long term radio variability time scales kvasaarit pitkäaikainen radiomuuttuvuus aikaskaalat |
Tiivistelmä (fin): | Galaksia, jonka ytimen kirkkaus ylittää koko muun galaksin kirkkauden, kutsutaan aktiiviseksi galaksiksi. Aktiivisten galaksien keskustoissa on supermassiivinen musta aukko, jonka vaikutuksesta kvasaareissa havaitaan nopeaa muuttuvuutta. Tässä työssä on tutkittu aktiivisten galaksien radio-ominaisuuksia monilla eri taajuuksilla. Työ perustuu Metsähovin radiotutkimusaseman monitorointihavaintoihin 22 ja 37 GHz:n taajuuksilla ja lisänä työssä on käytetty korkeampien ja matalampien radiotaajuuksien havaintoja muilta teleskoopeilta. Työssä käytetty otos koostui noin 200:sta eri kvasaarista, joiden ominaisuuksia tutkittiin useilla eri tilastollisilla menetelmillä. Tarkoituksena oli selvittää kohteiden purkauskäyttäytymistä ja toisaalta pitkäaikaisessa monitoroinnissa havaittavia muuttuvuusaikaskaaloja. Menetelminä käytettiin muun muassa rakennefunktiota, korrelaatioanalyysejä ja Fourier-muunnokseen perustuvaa periodisuusmenetelmää. Purkausten havaittiin kestävän keskimäärin kolme vuotta ja tyypillisiksi aikaskaaloiksi saatiin noin kuusi vuotta. Saadut tulokset sopivat kohtalaisen hyvin aiempiin tutkimuksiin, mutta tuloksista huomattiin pitkäaikaisen monitoroinnin tärkeys tällaisissa analyyseissä. |
ED: | 2005-12-14 |
INSSI tietueen numero: 30080
+ lisää koriin
INSSI