haku: @supervisor Huovinen, Seppo / yhteensä: 42
viite: 2 / 42
| Tekijä: | Koskela, Harry |
| Työn nimi: | Itsetiivistyvä betoni parvekekorjauksissa |
| Self-Compacting Concrete in Balcony Repairs | |
| Julkaisutyyppi: | Diplomityö |
| Julkaisuvuosi: | 2006 |
| Sivut: | 86+9 Kieli: fin |
| Koulu/Laitos/Osasto: | Rakennus- ja ympäristötekniikan osasto |
| Oppiaine: | Talonrakennustekniikka (Rak-43) |
| Valvoja: | Huovinen, Seppo |
| Ohjaaja: | Sistonen, Esko |
| Digitoitu julkaisu: | https://aaltodoc.aalto.fi/handle/123456789/93436 |
| OEVS: | Digitoitu arkistokappale on julkaistu Aaltodocissa
|
| Sijainti: | P1 Ark Aalto | Arkisto |
| Avainsanat: | self-compacting concrete repairing of concrete parts in balconies itsetiivistyvä betoni ja parvekkeen betonikorjaus |
| Tiivistelmä (fin): | Diplomityön tavoitteena oli selvittää itsetiivistyvän betonin käyttömahdollisuudet parvekkeiden betonikorjauksessa. Tehtävänä oli määrittää lähtökohtia itsetiivistyvästä betonista valetulle korjausmenetelmälle. Tämä diplomityö on osa Teknisessä Korkeakoulussa tehtävää kansallista Korjaustoimenpiteiden vaikutukset betonijulkisivujen käyttöikään - tutkimushanketta. Korjausmenetelmässä ensin rapautunut betoni poistetaan ja ruostuneet raudoitteet puhdistetaan. Tämän jälkeen vanhan rakenteen päälle vaietaan muottien avulla uusi betonikerros. Betoni siirrettiin muotteihin pumppuvaluna. Korjattava pinta oli pieliseinissä ja kaiteissa pystysuunnassa ja parvekelaatan ala- ja yläpinnoissa vaakasuunnassa. Työn yhtenä tuloksena oli määrittää paksuudeltaan ohuin betonikerros, joka soveltuisi korjausmenetelmään. Tämä kerrospaksuus Cmin on 20 mm. Työssä kehitettiin uusi puumuotin kiinnitysmenetelmä, jossa puumuotti kiinnitetään vanhaan betonirakenteeseen teräsruuveilla. Ruuvit kiinnitetään käsityökaluilla. Työn teoriaosuuden laadinnan yhteydessä parvekerakenteiden vaurioista, vaurioiden vaikutuksista ja toimenpiteistä vaurioiden estämiseksi on laadittu uudet taulukkomuotoiset esitykset. Työn laboratorio-osuus suoritettiin pääosiltaan neljässä vaiheessa: elementtien hankinta, muottityövaihe, valaminen ja valun aikaiset betonikokeet sekä kovettuneelle betonille suoritetut kokeet. Muottivaihe ja valaminen jakautuivat kahteen osaan: parvekerakennelma sisäolosuhteissa ja parvekerakennelmat ulko-olosuhteissa. Ensimmäinen parvekerakennelma koottiin elementtien osista sisätiloihin, TKK:n rakennusosaston tutkimushalliin. Sisätiloissa rakennelman muottityö ja puumuotin kiinnityksen kehittäminen voitiin toteuttaa hyvissä olosuhteissa. Betonielementit sisärakennelmaan saatiin elementtitehtaalta. Kaksi muuta parvekerakennelmaa sijoitettiin TKK:lla Vesitalouslaboratorion tutkimuskentälle. Elementit ulkorakennelmiin saatiin Helsinkiläisistä lähiöistä. Tuloksien perusteella työssä käytetty itsetiivistyvä betoni on Suomen ulko-olosuhteisiin sopivaa ja täyttää betoni normin pakkasenkestävyysvaatimukset. Myös tuoreen massan ilmapitoisuusarvot tukevat tätä tulosta. Muut kovettuneen betonin ominaisuudet eivät aseta käytön rajoituksia. Työn massan karbonatisoituminen on normaaliin betoniin verrattuna pienempää, mikä johtuu itsetiivistyvän betonin paremmasta tiiveydestä. Korjausmenetelmän valintatekijät voidaan jaotella kolmeen osaan. Ensimmäisenä valintatekijänä ovat muottitekniikan käytännölliset vaatimukset, toisena valintatekijänä ovat vanhan pinnoitettavan rakenteen kunto ja kolmantena valintatekijänä ovat korjaukseen käytetyn betonimassan ominaisuudet. Betonimassan valmistajan mukanaolo koko korjausprosessin aikana on välttämätöntä. Tulosten ja työn kokemuksien perusteella voidaan arvioida, että korjausmenetelmää käytetään aluksi yksittäis- sekä erikoiskohteisiin. Erikoiskohteita voivat olla mm. suuremman parvekekorjauksen yhteydessä tarvittavien yksittäisten parvekkeiden tai parveketornien osien korjaaminen, yksittäiset pakkasrapautuma- sekä palovauriokorjaukset, parvekerakenteiden vahvistustoimenpiteet tai parvekkeiden laajennustyöt. Tietotason ja käyttökokemusten kasvaessa menetelmää varmasti sovelletaan yhä erilaisempiin korjauskohteisiin. Jatkotutkimussuosituksista tärkeimpänä on työn korjausmenetelmän taloudellinen tutkiminen oikeassa korjauskohteessa. |
| ED: | 2006-03-01 |
INSSI tietueen numero: 30681
+ lisää koriin
INSSI