haku: @keyword acoustic emission / yhteensä: 8
viite: 5 / 8
Tekijä:Lehtonen, Aleksis
Työn nimi:Evaluation of Rock Stress Estimation by the Kaiser Effect
Kallion in situ jännitystilan mittaaminen Kaiser-efektin avulla
Julkaisutyyppi:Diplomityö
Julkaisuvuosi:2005
Sivut:80      Kieli:   eng
Koulu/Laitos/Osasto:Rakennus- ja ympäristötekniikan osasto
Oppiaine:Kalliorakentaminen   (Rak-32)
Valvoja:Särkkä, Pekka
Ohjaaja:Johansson, Erik
OEVS:
Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje

Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossa

Oppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa.

Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/

Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.

Kirjautuminen asiakaskoneille

  • Aalto-yliopistolaiset kirjautuvat asiakaskoneille Aalto-tunnuksella ja salasanalla.
  • Muut asiakkaat kirjautuvat asiakaskoneille yhteistunnuksilla.

Opinnäytteen avaaminen

  • Asiakaskoneiden työpöydältä löytyy kuvake:

    Aalto Thesis Database

  • Kuvaketta klikkaamalla pääset hakemaan ja avaamaan etsimäsi opinnäytteen Aaltodoc-tietokannasta. Opinnäytetiedosto löytyy klikkaamalla viitetietojen OEV- tai OEVS-kentän linkkiä.

Opinnäytteen lukeminen

  • Opinnäytettä voi lukea asiakaskoneen ruudulta tai sen voi tulostaa paperille.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi tallentaa muistitikulle tai lähettää sähköpostilla.
  • Opinnäytetiedoston sisältöä ei voi kopioida.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi muokata.

Opinnäytteen tulostus

  • Opinnäytteen voi tulostaa itselleen henkilökohtaiseen opiskelu- ja tutkimuskäyttöön.
  • Aalto-yliopiston opiskelijat ja henkilökunta voivat tulostaa mustavalkotulosteita Oppimiskeskuksen SecurePrint-laitteille, kun tietokoneelle kirjaudutaan omilla Aalto-tunnuksilla. Väritulostus on mahdollista asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Väritulostaminen on maksullista Aalto-yliopiston opiskelijoille ja henkilökunnalle.
  • Ulkopuoliset asiakkaat voivat tulostaa mustavalko- ja väritulosteita Oppimiskeskuksen asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Tulostaminen on maksullista.
Sijainti:P1 Ark TKK  228   | Arkisto
Avainsanat:acoustic emission
in-situ stress
Kaiser effect
measurement
rock mechanics
Olkiluoto
disposal of spent nuclear fuel
akustinen emissio
kalliomekaniikka
kallion jännitystila
Kaiser-efekti
Olkiluoto
ydinjätteiden loppusijoitus
Tiivistelmä (fin): Tieto in-situ jännitystilasta, joka vallitsee kaikkialla maa ja kallioperässä, on keskeinen lähtötieto kaikelle kalliomekaaniselle tarkastelulle.
Jännitystieto mahdollistaa reunaehtojen määrittämisen mallinnusohjelmille, ja antaa hyvän pohjan myös empiiriselle suunnittelulle.
Tänä päivänä jännitystilan mittaaminen on eräs vaikeimmista, aikaa vievimmistä ja kalleimmista tutkimuksista kalliomekaniikassa.
Lisäksi nykyiset mittausmenetelmät eivät ole kehittyneet olennaisesti moniin vuosiin.
Tämä luo kysyntää uusille menetelmille, joiden tulisi olla vanhoja menetelmiä taloudellisempia ja käytännöllisempiä.

Tässä työssä on tutkittu yhtä tällaista menetelmää, joka perustuu akustisen emission mittaamiseen kairasydännäytteistä eli ns.
Kaiser-efektiin, eräänlaiseen kiven muisti-ilmiöön: Menetelmän houkuttavuus on, että jännitystila voidaan määrittää laboratoriossa kairasydännäytteistä, joita yleensä on hyvin saatavilla ja näin välttää työläät reikämittaukset.

Kaiser-efekti on vanha ilmiö, jota on tutkittu vuosia.
Viimeaikaiset tutkimukset Australiassa (Villaescusa et al. 2002 & 2003) ovat kuitenkin olleet lupaavia ja mahdollistaneet jännitystensorin määrittämisen erisuuntaisista kairasydännäytteistä.
Tämän työn tavoitteena on ollut kehittää vastaava mittausjärjestelmä (laitteisto ja tulkintamenetelmä) Suomeen ja suorittaa testimittauksia Eurajoen Olkiluodon kallioperästä saaduista näytteistä.
Näytteet otettiin tutkimusreiästä OL-KR 14 kahdelta eri syvyystasolta eli n. 80 m ja 500 m.

Kehitetty mittausjärjestelmä saatiin toimimaan hyvin.
Mittauksista saatu data oli tosin laadultaan hyvin vaihtelevaa, mutta kuitenkin tulkittavissa.
Saatuja jännitystensoriarvoja verrattiin reikämittausmenetelmällä (ns. irtikairausmenetelmä) saatuihin tuloksiin, ja ne korreloivat suhteellisen hyvin keskenään.
Tulokset olivat siis lupaavia, mutta menetelmä vaatii vielä jatkokehitystyötä ja lisää testimittauksia, jotta lopullinen arvio menetelmän soveltuvuudesta jännitystilan mittaamiseksi voidaan tehdä.
ED:2006-04-10
INSSI tietueen numero: 31496
+ lisää koriin
INSSI