haku: @keyword grinding / yhteensä: 12
viite: 9 / 12
Tekijä:Blanz, Peter
Työn nimi:Jauhatusmyllyn täyttöastemittauksen kehittäminen
Improving a grinding mill filling measurement
Julkaisutyyppi:Diplomityö
Julkaisuvuosi:2006
Sivut:xi + 125      Kieli:   fin
Koulu/Laitos/Osasto:Puunjalostustekniikan osasto
Oppiaine:Prosessien ohjaus ja hallinta   (Kem-90)
Valvoja:Jämsä-Jounela, Sirkka-Liisa
Ohjaaja:Järvinen, Jussi
OEVS:
Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje

Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossa

Oppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa.

Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/

Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.

Kirjautuminen asiakaskoneille

  • Aalto-yliopistolaiset kirjautuvat asiakaskoneille Aalto-tunnuksella ja salasanalla.
  • Muut asiakkaat kirjautuvat asiakaskoneille yhteistunnuksilla.

Opinnäytteen avaaminen

  • Asiakaskoneiden työpöydältä löytyy kuvake:

    Aalto Thesis Database

  • Kuvaketta klikkaamalla pääset hakemaan ja avaamaan etsimäsi opinnäytteen Aaltodoc-tietokannasta. Opinnäytetiedosto löytyy klikkaamalla viitetietojen OEV- tai OEVS-kentän linkkiä.

Opinnäytteen lukeminen

  • Opinnäytettä voi lukea asiakaskoneen ruudulta tai sen voi tulostaa paperille.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi tallentaa muistitikulle tai lähettää sähköpostilla.
  • Opinnäytetiedoston sisältöä ei voi kopioida.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi muokata.

Opinnäytteen tulostus

  • Opinnäytteen voi tulostaa itselleen henkilökohtaiseen opiskelu- ja tutkimuskäyttöön.
  • Aalto-yliopiston opiskelijat ja henkilökunta voivat tulostaa mustavalkotulosteita Oppimiskeskuksen SecurePrint-laitteille, kun tietokoneelle kirjaudutaan omilla Aalto-tunnuksilla. Väritulostus on mahdollista asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Väritulostaminen on maksullista Aalto-yliopiston opiskelijoille ja henkilökunnalle.
  • Ulkopuoliset asiakkaat voivat tulostaa mustavalko- ja väritulosteita Oppimiskeskuksen asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Tulostaminen on maksullista.
Sijainti:P1 Ark TKK  566   | Arkisto
Avainsanat:grinding
charge volume
Kalman filter
grinding media
mill lining
jauhatus
täyttöaste
Kalman-suodin
jauhinkappaleet
myllyn vuoraus
Tiivistelmä (fin):Jauhatus on rikastamon tuotantoketjussa oleellisen tärkeä yksikköprosessi, jonka energiankulutus on erittäin suuri.
Tämä asettaa tiukkoja vaatimuksia jauhatuspiirin tärkeimmän laitteen, jauhatusmyllyn, toiminnalle.
Eräs jauhatusmyllyn tilaa parhaiten kuvaavista suureista on täyttöaste, jonka luotettava mittaaminen on haastava tehtävä.
Tämän työn tavoitteena oli kehittää edelleen tehovärähtelyyn perustuvaa jauhatusmyllyn täyttöastemittausta.
Ensisijaisena tavoitteena oli mittauksen luotettavuuden parantaminen erikoistilanteissa, joissa tehosignaalin laatu on heikko.
Käytetty täyttöasteen mittausmenetelmä vaatii myös myllyä käynnistettäessä alkuarvon, jonka luotettavaa määrittämistä haluttiin kehittää.
Lisätavoitteena oli myllyn jauhinkappaleiden käyttäytymisen sekä myllyn vuorauksen kulumisen mallittaminen.

Työn kirjallisuusosassa tutkitaan erilaisia menetelmiä myllyn täyttöasteen mittaamiseksi sekä jauhinkappaleiden ja myllyn vuorauksen mallittamiseksi.
Mittausmenetelmiä hyödynnetään myllyn ohjauksessa, joten myös erilaisia jauhatuksen säätöstrategioita esitetään lyhyesti.

Kokeellisessa osassa implementoitiin jauhinkappaleiden lentoratojen mallittamiseksi toimivaksi tunnettu malli, jota modifioitiin hieman.
Täyttöastemittauksen luotettavuuden parantamiseksi kehitettiin laajennettu Kalman-suodin, jonka avulla voidaan estimoida myllyn täyttöastetta myllyn tehon mittaukseen ja myllyn laakereiden öljynpainemittaukseen pohjautuen.
Samaa estimaattia voidaan soveltaa myllyn käynnistysvaiheessa.
Suotimen laskennassa hyödynnetään jauhatusmyllyn tehon ja laakeripaineen malleja.
Koska nämä suureet riippuvat pitkälti myllyssä olevien jauhinkappaleiden (kuulien) määrästä ja myllyn täyttöasteesta, voidaan suotimella laskea estimaatti jauhatusmyllyssä olevien kuulien määrästä.
Jotta lentoratamalli olisi mielekäs ja tehon mallitus mahdollisimman tarkkaa, mallitettiin myös myllyn vuorauksen kulumista.
Tähän tarkoitukseen kehitettiin malli, joka huomioi myllyn nostopalkkien dimensioiden muuttumisen lisäksi palkkien kulmien pyöristymisen.
Kaikkia ominaisuuksia testattiin aluksi simuloidulla datalla.

Täyttöastemittauksen luotettavuuden paranemista testattiin eräältä rikastamolta saadulla tehomittauksella, jonka oli aiemmissa kokeissa todettu aiheuttavan ongelmia eräällä signaalin osuudella.
Suotimella varustettuna mittaus toimi oikein myös ongelmallisella osuudella.
Kuulien määrän estimointia kokeiltiin teollisuusmittakaavassa jättämällä erään jauhatusmyllyn säännölliset kuulien lisäykset väliin usean päivän ajalta.
Estimaatti oli realistinen.
Lentoratojen ja vuorauksen kulumisen malleja verrattiin kirjallisuudesta löytyneisiin mittauksiin ja molemmat mallit todettiin tarkoiksi.
Kehitettyjen ominaisuuksien implementointi kaupalliseen tuotteeseen on aloitettu.
ED:2006-04-25
INSSI tietueen numero: 31685
+ lisää koriin
INSSI