haku: @instructor Helimäki, Heikki / yhteensä: 3
viite: 3 / 3
« edellinen | seuraava »
| Tekijä: | Huhtala, Timo Tapani |
| Työn nimi: | Mittausjakson pituuden vaikutus maaperästä mitatun raideliikenteen värähtelyn asuntoihin aiheuttaman haitan arvioinnissa |
| Measuring housing vibration problems caused by railway traffic; Duration of measurement and its impact on evaluation | |
| Julkaisutyyppi: | Diplomityö |
| Julkaisuvuosi: | 2006 |
| Sivut: | 105 s. + liitt. 29 Kieli: fin |
| Koulu/Laitos/Osasto: | Sähkö- ja tietoliikennetekniikan osasto |
| Oppiaine: | Akustiikka ja äänenkäsittelytekniikka (S-89) |
| Valvoja: | Karjalainen, Matti |
| Ohjaaja: | Helimäki, Heikki |
| Digitoitu julkaisu: | https://aaltodoc.aalto.fi/handle/123456789/94093 |
| OEVS: | Digitoitu arkistokappale on julkaistu Aaltodocissa
|
| Sijainti: | P1 Ark S80 | Arkisto |
| Avainsanat: | railway traffic vibration problem vibration statistical maximum value measurement period rautatieliikenne tärinähaitta värähtely tunnusluku mittausjakso |
| Tiivistelmä (fin): | Tässä työssä on tarkasteltu mittausjakson pituuden vaikutusta rautatieliikenteen aiheuttaman värähtelyhaitan arvioinnissa. Työn teoriaosassa käydään läpi värähtelyn fysikaalinen luonne, sen syntyminen lähteessä sekä eteneminen lähteestä asuntoon. Työssä on selostettu lisäksi tekijät, jotka vaikuttavat ihmisen kokemaan tärinähaittaan ja miten ne voidaan ottaa huomioon värähtelyhaitan arvioinnissa. Värähtelyn vaimennuskeinot esitellään ja niiden kustannus- sekä vaimennusvaikutuksia arvioidaan. Kokeellisessa osassa on aloitettu VTT:n ohjeen mukaisesta viikon pituisesta mittausjaksosta ja vaiheittain lyhentämällä mittausjakson pituutta tutkittu saavutettuja tunnuslukuja. Tutkimus on suoritettu nelivaiheisesti ensimmäisen vaiheen ollessa viikon pituinen. Toisessa vaiheessa viikko jaettiin arkipäiviin ja viikonloppuun. Toisen vaiheen perusteella todettiin, että arkipäiviltä laskettu tunnusluku vastasi kaikissa kohteissa täysin koko viikon ajalta määritettyä tunnuslukua. Tämän perusteella siirryttiin vaiheeseen kolme, jossa mittausjaksoksi valittiin yksi kokonainen vuorokausi. Vaihe kolme rajattiin edellisen vaiheen perusteella koskemaan vain arkivuorokausia. Vaiheen kolme tuloksista havaittiin, että yleensä yhdeltä arkivuorokaudelta määritetty tunnusluku oli enimmillään noin 20 prosenttia koko viikon ajalta määritettyä tunnuslukua alhaisempi. Muutamassa tapauksessa arkivuorokaudelta määritetty tunnusluku oli vieläkin alhaisempi mutta tämän todettiin johtuvan yleensä ulkopuolisten häiriölähteiden vaikutuksesta. Neljännessä vaiheessa jaettiin suurimman tunnusluvun tuottanut arkivuorokausi aikaväleille 06-18 ja 18-06. Jälkimmäisellä aikavälillä oletettiin häiriölähteiden vaikutusten olevan vähäisempiä. Neljännen vaiheen tulosten todettiin kuitenkin olevan ristiriitaisia. Lisäksi eri vaiheissa saatuja tuloksia verrattiin eri mittauspistein välillä ja havaittiin, että mittauspisteiden välillä saattoi olla jopa suurempia eroja kuin mittausjakson pienentäminen viikosta yhteen arkipäivään aiheutti. Kaikilta arkipäiviltä laskettu tunnusluku riittää täysin kuvaamaan koko viikolta määritettyä tunnuslukua ja yhdeltä arkivuorokaudelta määritetty kohtalaisen hyvin, kunhan mittausvuorokausi valitaan huolella etukäteen. Lisäksi ehdotettiin kertoimet, joita käyttämällä lyhyemmältä mittausjaksolta saatu tunnusluku voidaan skaalata vastaamaan koko viikon ajalta määritettyä tunnuslukua. |
| ED: | 2006-12-20 |
INSSI tietueen numero: 32784
+ lisää koriin
« edellinen | seuraava »
INSSI