haku: @keyword vibration damping / yhteensä: 5
viite: 4 / 5
Tekijä: | Lintala, Janne |
Työn nimi: | Forwarder Vibration Reduction by Speed Control |
Kuormakoneen tärinän vähentäminen ajonopeutta säätämällä | |
Julkaisutyyppi: | Diplomityö |
Julkaisuvuosi: | 2006 |
Sivut: | 81+1 Kieli: eng |
Koulu/Laitos/Osasto: | Konetekniikan osasto |
Oppiaine: | Koneensuunnitteluoppi (Kon-41) |
Valvoja: | Kuosmanen, Petri |
Ohjaaja: | Järvinen, Juha |
OEVS: | Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossaOppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa. Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/ Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.
Kirjautuminen asiakaskoneille
Opinnäytteen avaaminen
Opinnäytteen lukeminen
Opinnäytteen tulostus
|
Sijainti: | P1 Ark TKK 6512 | Arkisto |
Avainsanat: | vibration damping forwarder tärinänvaimennus kuormakone |
Tiivistelmä (fin): | Metsäkoneiden kuljettajat altistuvat haitalliselle tärinälle päivittäisessä työssään. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/44/EY asettaa raja- ja toiminta-arvot päivittäiselle tärinäannokselle. Direktiivin mukaisissa laskelmissa painotetaan erityisesti terveydelle haitallisia sivuttaissuuntaisia iskuja, jotka voivat aiheuttaa vaurioita selkärangalle sekä alaselälle. Kuljettajaan kohdistuva sivuttaissuuntainen tärinä renkaan tippuessa esteeltä on verrannollinen ajonopeuteen. Vähentämällä ajonopeutta ennen tiputusta, saadaan myös tärinätasoa alennettua. Tässä työssä on keskitytty löytämään keino automaattisen hidastuksen toteuttamiseksi esteitä ylitettäessä. Ongelmaa lähdettiin tutkimaan simulointimallin avulla. Aluksi tarkoituksena oli löytää telien liikkeistä ilmiö, jota voitaisiin käyttää hidastuksen käynnistävänä tekijänä. Simulointitulokset kuitenkin osoittivat, että esteen ylittämisestä ei aiheudu ilmiöitä tarpeeksi ajoissa, joita voitaisiin käyttää esteiden luotettavaan tunnistamiseen. Seuraavaksi ongelmaa lähdettiin ratkaisemaan mittaamalla pinnanmuotoja edessä olevasta maasta ultraäänianturin avulla. Mittasignaalista pystyttäisiin havaitsemaan tulevat pudotukset maaston profiilista. Menetelmä osoittautui toimivaksi ja sen ympärille rakennettiin mittaus- ja ohjausjärjestelmä automaattisen ajonopeuden säädön toteuttamiseksi. Järjestelmän toimintaa testattiin testiradalla yksittäisten esteiden sekä pomppuratojen avulla. Toimivuus todennettiin mittaamalla sivuttaiskiihtyvyyksiä ajamalla testiradalla vakionopeudella sekä nopeutta ohjaavan järjestelmän ollessa kytkettynä. Testiradalla mitatut tulokset vaikuttivat lupaavilta ja auttoivat kehittämään järjestelmää edelleen. Lopulliset testaukset suoritettiin metsätyömaalla, jossa järjestelmän toimivuus pystyttiin todentamaan realistisissa olosuhteissa. Mitatut tärinäannokset tippuivat 10-20 % järjestelmän ollessa kytkettynä. Ongelmakohtina huomattiin metsän pohjakasvustosta sekä kaadettujen puiden oksista aiheutuneet häiriöt mittasignaalissa, joista seurasi ei- toivottuja hidastumisia. Ammattikuljettajan suorittaman testiajon sekä mittaustulosten perusteella järjestelmän toiminta todettiin hyväksi. Terveydelle suotuisien vaikutusten lisäksi myös ajomukavuuden todettiin paranevan merkittävästi. |
ED: | 2007-02-02 |
INSSI tietueen numero: 33010
+ lisää koriin
INSSI