haku: @keyword library / yhteensä: 12
viite: 8 / 12
| Tekijä: | Hartman, Max |
| Työn nimi: | Tukholman pääkirjaston laajennus |
| Extension for the Stockholm City Library | |
| Julkaisutyyppi: | Diplomityö |
| Julkaisuvuosi: | 2007 |
| Sivut: | 32 Kieli: fin |
| Koulu/Laitos/Osasto: | Arkkitehtiosasto |
| Oppiaine: | Arkkitehtuuri III (A-8) |
| Valvoja: | Komonen, Markku |
| Ohjaaja: | |
| Sijainti: | P1 Ark A folio | Arkisto |
| Avainsanat: | Aslund library extension glass roof glass beams crushed glass Stockholm laajennus pääkirjasto lasikatto lasipalkisto lasimurska Asplund Tukholma |
| Tiivistelmä (fin): | Teknillisen korkeakoulun Arkkitehtiosastolle tekemäni diplomityö perustuu Gunnar Asplundin suunnitteleman Tukholman pääkirjaston lisärakennuksesta vuosina 2006 - 07 käydyn kansainvälisen suunnittelukilpailun kilpailu- ja tilaohjelmaan. Diplomityönä tekemäni laajennussuunnitelma ei osallistunut itse kilpailuun. Työn pyrkimyksenä on ollut luoda vanhan ja uuden rakennuksen välille vahva liitto ja tätä kautta muodostaa uusi ja moderni pääkirjastokokonaisuus Tukholmalle. Arkkitehti Erik Gunnar Asplundin suunnittelema ja vuonna 1928 valmistunut nykyinen pääkirjasto on rakennushistoriallisesti hyvin merkittävä esimerkki 1920-luvun pohjoismaalaisesta klassisismista ja uuden osan tulee kunnioittaa sitä olematta kuitenkaan sille alisteinen. Tämä onnistuu luomalla hillitty, mutta vahvasti omaleimainen laajennusosa. Syntyvän pääkirjastokokonaisuuden tulee lisäksi olla helposti ymmärrettävä ja tutustumaan kutsuva. Uuden osan perusmassan korkeus ja hahmo määräytyy Asplundin rakennuksen ns. jalustaosan korkeuden mukaan. Asplundin suunnitelmalle tunnuksenomainen korkea lieriötorni jää edelleen hallitsemaan alueen kattomaisemaa. Jotta tavoiteltuun korkeuteen ja kadulle näkyvän massan pienuuteen päästään suuresta tilaohjelmasta huolimatta, on osa uudesta laajennuksesta kaivettu Observatorilunden-puiston jyrkkien rinteiden sisään. Kadun varren massan ja puistonalaisen osan väliin sijoittuu laajennusosan päätila. Tämän terassoituvien kirjastokerrosten muodostaman lasikatteisen hallin kautta puisto virtaa uuden kirjastokokonaisuuden läpi sen rinteiden säilyttäessä alkuperäisen muotonsa. Kanjonimaisen keskustilan lisäksi kirjastokerrokset saavat valoa takaseinän valoaukon kautta. Valoaukko päättyy puiston harjalle nousevaan lasivitriiniin, joka on ainoa mäen päälle sijoittuva osa kirjastoa. Vitriinin yhteyteen on sijoitettu myös rakennuksen ilmastoinnin tulo- ja poistoilmasäleiköt. Näin kadunpuoleisen osan lasimurskapäällysteinen katto on saatu pysymään puhtaana talotekniikasta ja se toimii rakennuksen puistojulkisivuna. Uuden laajennusosan massaan leikattu pääsisäänkäynti sijoittuu rakennuksen länsipäähän Odenplan-aukion laidalle ja Karlsbergsvägenin päätteeksi. Lasikatteisen sisääntuloaukion kautta saavutaan uuden kirjastokompleksin yhteiseen pääaulaan, johon sijoittuu niin kirjojen lainaus kuin kahvila ja opiskelutilatkin. Tälle tasolle on yhteys myös allaspuistosta sekä Asplundin rakennuksen päähallista. Samoin lainauspisteestä on kulku puistonpuoleiseen osaan sijoittuviin kirjastoa tukeviin puolijulkisiin toimintoihin. Päätasolta nousee kaksi porras- ja hissiyksikköä varsinaisiin kirjasto-kerroksiin. Pääaulan alapuolella on varasto- ja teknisten tilojen lisäksi osittain itsenäisinä toimivat auditorio sekä tätä palveleva ravintola. Ravintola aukeaa päähalliin ja yläpuoliseen kahvilaan korkean tilan kautta. Auditorion on sijoitettu Asplundin rakennuksen pyöreän päähallin alapuoleisiin vanhoihin varastotiloihin. Auditoriokerroksella on oma sisäänkäynti rakennusten liitoskohdassa. Kahteen ylimpään kerrokseen sijoittuvat kirjaston avokokoelmat aihealueisiin jaettuina. Hyllyt on sijoitettu keskelle runkoa ja lukutilat sijoittuvat joko kadunvarrelle lasiseinän ääreen tai eri rakennus-kappaleiden välisiin korkeisiin lasikatteisiin tiloihin. Asplundin rakennuksen ja uuden laajennusosan liitos on hoidettu lasikatteisella ja -seinäisellä avotilalla. Uuden välittävän tilan alta on purettu vuonna 1932 valmistunut kirjaston takajulkisivu ja rakennus on palautettu tältä osin valmistumisvuotensa 1928 asuun. Asplundin puolella kirjastotoiminnot on pyritty pitämään alkuperäisen kaltaisina: maantasokerrokseen sijoittuu lastenosasto ja päähalliin ja sen sivuhalleihin yleinen kaunokirjallisuus lukusaleineen. Ylin kerros on jatkossakin kirjaston hallinnon käytössä. Rakennuksen pääsisäänkäynti toimii myös tulevaisuudessa syntyvän kirjastokokonaisuuden toisena pääsisäänkäyntinä. Uuden laajennusosan kantavan rungon muodostavat betonipilaristo ja esijännitetty betonilaatasto. Lasikatteisten tilojen primääripalkistona ovat teräksiset kotelopalkit. Sekundääripalkiston muodostaa teräskehin yhteen sidotut kertolasipalkit. Rakennuksen julkisivut ovat kadulle ja massojen välisissä seinissä lasia ja umpipäädyissä betonia. Julkisivuihin tuo ilmettä ylhäältä alas "valuvat" tekstirivit. Teksteinä on käytetty maailmankirjallisuuden klassikoista poimittuja lukuja. Sisäpuolelta ikkunan läheltä teksti on luettavissa, kauempaa sen antaa rakennukselle abstraktimman koristelun. Lasijulkisivujen lisäksi kuviointi toistuu umpinaisissa betonijulkisivuissa. Uuteen osaan sijoittuu 25 885 m2 bruttoalaa ja muodostuvaan pääkirjastokokonaisuuteen yhteensä 33 385 m2. |
| ED: | 2007-06-07 |
INSSI tietueen numero: 34046
+ lisää koriin
INSSI