haku: @keyword ECG / yhteensä: 10
viite: 3 / 10
Tekijä: | Dabek, Juhani |
Työn nimi: | EKG-karttojen analysointimenetelmiä |
Analysmetoder för EKG-kartor. Methods for analysis of ECG maps | |
Julkaisutyyppi: | Diplomityö |
Julkaisuvuosi: | 2007 |
Sivut: | 66 Kieli: fin |
Koulu/Laitos/Osasto: | Teknillisen fysiikan ja matematiikan osasto |
Oppiaine: | Lääketieteellinen tekniikka (Tfy-99) |
Valvoja: | Ilmoniemi, Risto |
Ohjaaja: | Väänänen, Heikki |
Digitoitu julkaisu: | https://aaltodoc.aalto.fi/handle/123456789/94577 |
OEVS: | Digitoitu arkistokappale on julkaistu Aaltodocissa
|
Sijainti: | P1 Ark TF80 | Arkisto |
Avainsanat: | ECG ECG maps digital signal processing EKG EKG-kartat digitaalinen signaalinkäsittely EKG EKG-kartor digital signalbehandling |
Tiivistelmä (fin): | Tässä työssä on kehitetty elektrokardiografisten karttojen (EKG-karttojen) analysointimenetelmiä. EKG-kartoilla tarkoitetaan tässä työssä koko rintakehän ympäriltä mitattujen EKG-signaalien hetkittäisiä amplitudeja tai näistä signaaleista laskettuja johdannaisia. Työn tavoitteena on helpottaa sydänsairauksien, lähinnä iskemian, diagnosointia. EKG-karttoja on käytetty pääasiassa tutkimusmielessä, asiantuntijan tulkitsemina. Tämän työn myötä toivotaan, että kynnys EKG-karttojen soveltamiseen kliinisessä työssä madaltuu. Työssä kehitettyjä automaattisia menetelmiä - tyypillisen kartan etsintää, sydämen keskipistevektoria (SKV), eksentrisyyttä, kartan sirpaleisuutta, bayesilaisella luokittelulla löydettyjä kolmea optimaalista elektrodia tai kanavakohtaisia kynnyksiä voidaan käyttää asiantuntijan tekemän työn helpottamiseen, tehostamiseen ja jopa korvaamiseen. Kirjallisuudessa EKG-karttojen analysointimenetelmiä ei ole esitetty kovin laajasti. Automaattiset menetelmät perustuvat usein tilastollisen tietokannan käyttöön: potilaan karttaa voidaan esimerkiksi korreloida tietokannassa olevien, tunnettuihin oireyhtymiin liittyviin karttoihin. Lisäksi voidaan käyttää esimerkiksi pääkomponenttianalyysia tai itseorganisoituvia karttoja. Deterministisinä menetelminä voidaan soveltaa esimerkiksi käänteisongelman kautta määritettyä dipolia. Deterministiset menetelmät asetettiin tässä työssä etusijalle, vaikka jotkin menetelmistä ovat tilastollisia. Tärkeäksi askeleeksi moniin menetelmiin muodostui gradienttikartan laskenta, kuten SKV:n määrittämisessä. Tulosten valossa yksi parhaista kehitetyistä lopputuotteista on juuri SKV - se pelkistää kartan yhdeksi vektoriksi, jolla on vain kolme vapausastetta. Tyypillisen kartan automaattinen etsintä voi myös olla suureksi avuksi asiantuntijalle, koska sen löytyminen jättää hänelle läpikäytäväksi vain yhden kartan kaikkien mittauksen karttojen sijasta. |
ED: | 2007-06-11 |
INSSI tietueen numero: 34059
+ lisää koriin
INSSI