haku: @instructor Alava, Mikko / yhteensä: 12
viite: 6 / 12
Tekijä:Koivisto, Juha
Työn nimi:Subcritical Fracture in Fibrous Materials
Alikriittinen murtuminen kuitumaisissa aineissa
Julkaisutyyppi:Diplomityö
Julkaisuvuosi:2007
Sivut:50      Kieli:   eng
Koulu/Laitos/Osasto:Teknillisen fysiikan ja matematiikan osasto
Oppiaine:Fysiikka (laskennallinen fysiikka)   (Tfy-105)
Valvoja:Nieminen, Risto
Ohjaaja:Alava, Mikko
OEVS:
Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje

Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossa

Oppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa.

Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/

Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.

Kirjautuminen asiakaskoneille

  • Aalto-yliopistolaiset kirjautuvat asiakaskoneille Aalto-tunnuksella ja salasanalla.
  • Muut asiakkaat kirjautuvat asiakaskoneille yhteistunnuksilla.

Opinnäytteen avaaminen

  • Asiakaskoneiden työpöydältä löytyy kuvake:

    Aalto Thesis Database

  • Kuvaketta klikkaamalla pääset hakemaan ja avaamaan etsimäsi opinnäytteen Aaltodoc-tietokannasta. Opinnäytetiedosto löytyy klikkaamalla viitetietojen OEV- tai OEVS-kentän linkkiä.

Opinnäytteen lukeminen

  • Opinnäytettä voi lukea asiakaskoneen ruudulta tai sen voi tulostaa paperille.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi tallentaa muistitikulle tai lähettää sähköpostilla.
  • Opinnäytetiedoston sisältöä ei voi kopioida.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi muokata.

Opinnäytteen tulostus

  • Opinnäytteen voi tulostaa itselleen henkilökohtaiseen opiskelu- ja tutkimuskäyttöön.
  • Aalto-yliopiston opiskelijat ja henkilökunta voivat tulostaa mustavalkotulosteita Oppimiskeskuksen SecurePrint-laitteille, kun tietokoneelle kirjaudutaan omilla Aalto-tunnuksilla. Väritulostus on mahdollista asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Väritulostaminen on maksullista Aalto-yliopiston opiskelijoille ja henkilökunnalle.
  • Ulkopuoliset asiakkaat voivat tulostaa mustavalko- ja väritulosteita Oppimiskeskuksen asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Tulostaminen on maksullista.
Sijainti:P1 Ark TF80     | Arkisto
Avainsanat:subcritical
fracture
paper
creep
alikriittinen
murtuminen
paperi
viruminen
Tiivistelmä (fin): Materiaali murtuu lähes heti, jos jännitys ylittää kriittisen jännityksen.
Alikriittinen murtuminen on määritelty murtumiseksi tämän tason alapuolella.
Särön etenemistä tutkittiin käyttäen alkusäröllistä paperia esimerkkinä kaksiulotteisesta kuitumaisesta aineesta.
Näytettä kuormitettiin vakiovoimalla särön poikkisuuntaan.
Tavoitteena oli tutkia uusia menetelmiä ja niiden soveltuvuutta särön etenemisen seuraamiseen sekä saada lisätietoa särön etenemisestä.
Työn teoreettisessa osassa tarkastellaan murtumista, virumista ja näistä tehtyjä viimeisimpiä matemaattisia malleja.

6 x 6 mm:n alue särön kärjen ympäriltä digitaalikuvattiin 1000 x 1000 pikselin tarkkuudella harmaasävykuvaksi.
Venymä kahden peräkkäisen kuvan välillä laskettiin kuvakorrelaatio-ohjelmalla.
Särön pituus määriteltiin sekä harmaasävykuvista että lasketuista venymäkentistä.
Menetelmät antoivat hieman toisistaan poikkeavia tuloksia.

Analysoitaessa venymäkenttää paljastui, että särön vaikutus materiaaliin pieneni eksponentiaalisesti särön etenemissuuntaan.
Säröllä ja ehjänä materiaalilla on selvä raja.
Venymällä särön kärjen ympärillä on yhteneväisyyksiä elastisuusteorian ennustamiin jännityskeskittymiin elastisimmilla näytteillä.
Sitkeämmillä näytteillä yhtäläisyyksiä havaittiin joko vähän tai ei ollenkaan.

Särön käytös riippui ajasta.
Tämä johtui materiaalista joka viruu käytetyillä painoilla.
Särön eteneminen kokeiden alussa ja lopussa ei ollut tasaista, mikä on tyypillistä virumiselle.
Särön etenemisen määrittely on vaikea tehtävä näytekohtaisen vaihtelun takia.
Venymään perustuva analyysi todettiin metodeista parhaimmaksi.
Saatuja tuloksia voidaan käyttää parantamaan teoreettisia malleja.
ED:2007-10-08
INSSI tietueen numero: 34680
+ lisää koriin
INSSI