haku: @keyword natural viewing / yhteensä: 3
hakutulos-lista
viite: 3 / 3
« edellinen | seuraava »
Tekijä:Koskentalo, Katri
Työn nimi:Brain activation networks during natural viewing conditions
Aivojen hermoverkostojen aktivoituminen luonnollisessa katselutilanteessa
Julkaisutyyppi:Diplomityö
Julkaisuvuosi:2007
Sivut:77      Kieli:   eng
Koulu/Laitos/Osasto:Sähkö- ja tietoliikennetekniikan osasto
Oppiaine:Laskennallinen tekniikka   (S-114)
Valvoja:Sams, Mikko
Ohjaaja:Jääskeläinen, Iiro ; Pomren, Cajus
OEVS:
Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje
sulje

Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossa

Oppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa.

Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/

Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.

Kirjautuminen asiakaskoneille

  • Aalto-yliopistolaiset kirjautuvat asiakaskoneille Aalto-tunnuksella ja salasanalla.
  • Muut asiakkaat kirjautuvat asiakaskoneille yhteistunnuksilla.

Opinnäytteen avaaminen

  • Asiakaskoneiden työpöydältä löytyy kuvake:

    Aalto Thesis Database

  • Kuvaketta klikkaamalla pääset hakemaan ja avaamaan etsimäsi opinnäytteen Aaltodoc-tietokannasta. Opinnäytetiedosto löytyy klikkaamalla viitetietojen OEV- tai OEVS-kentän linkkiä.

Opinnäytteen lukeminen

  • Opinnäytettä voi lukea asiakaskoneen ruudulta tai sen voi tulostaa paperille.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi tallentaa muistitikulle tai lähettää sähköpostilla.
  • Opinnäytetiedoston sisältöä ei voi kopioida.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi muokata.

Opinnäytteen tulostus

  • Opinnäytteen voi tulostaa itselleen henkilökohtaiseen opiskelu- ja tutkimuskäyttöön.
  • Aalto-yliopiston opiskelijat ja henkilökunta voivat tulostaa mustavalkotulosteita Oppimiskeskuksen SecurePrint-laitteille, kun tietokoneelle kirjaudutaan omilla Aalto-tunnuksilla. Väritulostus on mahdollista asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Väritulostaminen on maksullista Aalto-yliopiston opiskelijoille ja henkilökunnalle.
  • Ulkopuoliset asiakkaat voivat tulostaa mustavalko- ja väritulosteita Oppimiskeskuksen asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Tulostaminen on maksullista.
Sijainti:P1 Ark TKK  6700   | Arkisto
Avainsanat:fMRI
natural viewing
intersubject correlation
ICA
emotions
valence
arousal
fMRI
luonnollisen kaltaiset katseluolosuhteet
koehenkilöiden välinen korrelaatio
ICA
emootiot
valenssi
virittävyys
Tiivistelmä (fin):Perinteisesti aivotutkimuksessa on keskitytty tutkimaan tiettyä aivojen toiminnan osa-aluetta kerrallaan käyttämällä hyvin keinotekoisia ja yksinkertaistettuja ärsykkeitä.
Tässä kokeessa annoimme koehenkilöiden katsella vapaasti monimuotoista ärsykettä, elokuvaa, samalla kun heidän aivotoimintaansa tallennettiin toiminnallisella magneettikuvauksella, fMRI:llä.
Pyrkimyksenämme oli selvittää millaiset samankaltaiset aivojen verkostot aktivoituvat tällaisissa luonnollisen kaltaisissa olosuhteissa eri koehenkilöillä.
Luonnollisen kaltaiset olosuhteet paljastavat todennäköisesti enemmän aivojen toiminnasta jokapäiväisessä elämässä.

Koehenkilöille esitettiin elokuva Crash (2005).
Ensimmäiset 72 minuuttia elokuvasta esitettiin koehenkilöille pimennetyssä huoneessa ja loput 36 minuuttia magneettikuvauslaitteessa.
Koehenkilöitä ohjeistettiin katsomaan elokuvaa vapaasti.
Magneettikuvauksen jälkeen koehenkilöt katsoivat loput 36 minuuttia elokuvasta uudelleen pimennetyssä huoneessa ja arvioivat kokemiaan emootioita valenssi- ja virittävyysasteikoila.
Analyysimenetelminä käytettiin korrelaatioanalyysiä ja riippumattomien komponenttien analyysiä (ICA), jotta voitaisiin selvittää millaiset samankaltaiset hermoverkostot aktivoituivat eri koehenkilöiden kesken.

Kokeen tulokset paljastivat suuren korrelaation eri koehenkilöiden aivojen aktivaation välillä.
Eri koehenkilöiden aivot näyttivät vastaavan hyvin samankaltaisesti jopa niin monimuotoiseen ärsykkeeseen kuin käytetty elokuva.
Riippumattomien komponenttien analyysillä löydettiin useita eri koehenkilöillä samankaltaisia aktivaatiokomponentteja, joista suurin osa luokiteltiin visuaalisiksi tai auditorisiksi.
Kokeessa löydettiin myös selektiivinen auditorinen komponentti, joka antoi suurimmat vasteet elokuvan kohdille, joissa esiintyi puhetta.
Emootioarviointien tulokset olivat vaikeammin tulkittavissa, eikä yhteneviä johtopäätöksiä pystytty vetämään.
Ainoastaan tiettyjen pikkuaivojen alueiden aktivaation havaittiin korreloivan virittävyysarviointien kanssa useimmilla koehenkilöillä.
ED:2008-02-01
INSSI tietueen numero: 35181
+ lisää koriin
« edellinen | seuraava »
INSSI