haku: @keyword flue gas / yhteensä: 8
hakutulos-lista
viite: 6 / 8
« edellinen | seuraava »
Tekijä:Peltola, Laura
Työn nimi:Kalsiumkarbonaatin saostus kaasupäällepuhalluskuivainten tuottaman hiilidioksidin avulla
Precipitation of calcium carbonate by applying carbon dioxide produced in gas dryers
Julkaisutyyppi:Diplomityö
Julkaisuvuosi:2008
Sivut:vii + 106 s. + liitt. 32      Kieli:   fin
Koulu/Laitos/Osasto:Puunjalostustekniikan laitos
Koulutusohjelma:Puunjalostustekniikan tutkinto-ohjelma
Oppiaine:Paperi- ja painatustekniikka   (Puu-21)
Valvoja:Paltakari, Jouni
Ohjaaja:Lipponen, Juha ; Pihko, Riku
OEVS:
Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje
sulje

Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossa

Oppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa.

Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/

Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.

Kirjautuminen asiakaskoneille

  • Aalto-yliopistolaiset kirjautuvat asiakaskoneille Aalto-tunnuksella ja salasanalla.
  • Muut asiakkaat kirjautuvat asiakaskoneille yhteistunnuksilla.

Opinnäytteen avaaminen

  • Asiakaskoneiden työpöydältä löytyy kuvake:

    Aalto Thesis Database

  • Kuvaketta klikkaamalla pääset hakemaan ja avaamaan etsimäsi opinnäytteen Aaltodoc-tietokannasta. Opinnäytetiedosto löytyy klikkaamalla viitetietojen OEV- tai OEVS-kentän linkkiä.

Opinnäytteen lukeminen

  • Opinnäytettä voi lukea asiakaskoneen ruudulta tai sen voi tulostaa paperille.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi tallentaa muistitikulle tai lähettää sähköpostilla.
  • Opinnäytetiedoston sisältöä ei voi kopioida.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi muokata.

Opinnäytteen tulostus

  • Opinnäytteen voi tulostaa itselleen henkilökohtaiseen opiskelu- ja tutkimuskäyttöön.
  • Aalto-yliopiston opiskelijat ja henkilökunta voivat tulostaa mustavalkotulosteita Oppimiskeskuksen SecurePrint-laitteille, kun tietokoneelle kirjaudutaan omilla Aalto-tunnuksilla. Väritulostus on mahdollista asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Väritulostaminen on maksullista Aalto-yliopiston opiskelijoille ja henkilökunnalle.
  • Ulkopuoliset asiakkaat voivat tulostaa mustavalko- ja väritulosteita Oppimiskeskuksen asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Tulostaminen on maksullista.
Sijainti:P1 Ark TKK  991   | Arkisto
Avainsanat:calcium carvonate
carbonation
carbon dioxide
air drying
gas dryer
flue gas
kalsiumkarbonaatti
karbonointi
hiilidioksidi
ilmakuivaus
kaasukuivain
palokaasu
PCC
CO2
Tiivistelmä (fin): Tämän diplomityön tarkoituksena oli selvittää kalsiumkarbonaatin (PCC) innovatiivisen saostusmenetelmän mahdollisuuksia ja rajoituksia.
Menetelmässä paperin kaasukuivainten (leiju- ja kaasupäällepuhalluskuivaimet) palokaasun hiilidioksidi pyritään sitomaan paperiradan pinnalla karbonointireaktiossa kuivaustapahtuman aikana.
Lisäksi tutkittiin mahdollisuutta saostaa kalsiumkarbonaattia perinteisellä menetelmällä reaktorissa samalla kaasulla.
Nykykeinoin kaasukuivainten tuottama hiilidioksidi päätyy kasvihuonekaasuna ilmakehään.

Kirjallisuusosassa kerrotaan muun muassa PCC:n ominaisuuksista ja sen valmistusmenetelmistä.
Yleisimmän valmistusmenetelmän, karbonoinnin, prosessiolosuhteet vaikuttavat voimakkaasti saostuvien kalsiumkarbonaattikiteiden morfologiaan.
Saostuskaasun CO2-pitoisuus ja reaktiopaine ovat merkittäviä prosessin kokonaistehokkuuden kannalta.
Karbonointireaktio tarvitsee edetäkseen riittävän vesifaasin.
Kirjallisuusosan lopussa pohditaan metsäteollisuuden asemaa ilmastonmuutoksen torjumisessa sekä kokeellisen menetelmän teoreettisia mahdollisuuksia hiilidioksidipäästöjen sitomisessa.

Uusi, vahvasti emäksinen ja Ca2+-ioneja vapauttava pastakomponentti, kalsiumhydroksidi, teki pastan reologiasta haastavan.
Pastakokeissa todennäköisimmäksi syyksi reologiaongelmiin havaittiin dispergointiaineen ja/tai lateksin toiminnan häiriintyminen.
Paperin pinnalla tapahtuneen karbonointireaktion todentamiseen kokeiltiin kolmea eri kvantitatiivista menetelmää (titraus-, tuhkaus- ja IR-spektrimenetelmä), joista millään ei saavutettu yksiselitteisiä luotettavia tuloksia.
IR-spektroskopia todettiin potentiaalisimmaksi näistä menetelmistä.
Tulosten perusteella radan pinnalla kalsiumkarbonaatin saostumista tapahtui korkeintaan hyvin pieniä määriä.
Saostuneita kalsiumkarbonaattikiteitä ei havaittu SEM-mikroskoopilla otetuissa kuvissa.
Siten näytteiden optiset ominaisuudet eivät myöskään osoittaneet merkkejä reaktion tapahtumisesta.

PCC:n saostus radan pinnalla ei onnistunut toivotulla tavalla osittain sen takia, ettei reaktio-olosuhteita kyetty hallitsemaan riittävän hyvin.
Nyt, kun useat pullonkaulatekijät on saatu selville, jatkossa on mahdollista toteuttaa koejärjestelyjä, jotka todennäköisesti mahdollistavat reaktiolle paremmat edellytykset.

PCC:tä voitiin saostaa reaktorissa käyttäen leijukuivaimen palokaasua.
Useimmissa saostuserissä syntyneet kiteet olivat heterogeenisiä ja voimakkaasti agglomeroituneita.
Kokeissa havaittiin joitain yhtäläisyyksiä aiempiin tutkimuksiin.
Reaktiopaineen nostaminen paransi karbonoinnin tehokkuutta, ja alhaisella kalsiumhydroksidilietteen alkusakeudella saostuneiden kiteiden muoto oli rombinen.
Homogeenisten ja laadukkaiden kiteiden kontrolloitu ja taloudellinen tuottaminen vaatii kuitenkin laajoja lisätutkimuksia.
Kalsiumkarbonaatin saostus reaktorissa osoittautui realistisemmaksi menetelmäksi sitoa kaasukuivainten tuottama hiilidioksidi.
ED:2008-11-25
INSSI tietueen numero: 36539
+ lisää koriin
« edellinen | seuraava »
INSSI