haku: @keyword jauhatus / yhteensä: 34
viite: 10 / 34
Tekijä: | Tolonen, Lasse |
Työn nimi: | The effects of impregnation time to birch pulp characteristics and paper making potential - a mill study |
Imeytysajan vaikutus koivukuidun ominaisuuksiin ja papaeritekniseen potentiaaliin - tehdastutkimus | |
Julkaisutyyppi: | Diplomityö |
Julkaisuvuosi: | 2009 |
Sivut: | 81 s. + liitt. 27 Kieli: eng |
Koulu/Laitos/Osasto: | Puunjalostustekniikan laitos |
Oppiaine: | Selluloosatekniikka (Puu-23) |
Valvoja: | Sixta, Herbert |
Ohjaaja: | Laakso, Atso |
OEVS: | Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossaOppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa. Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/ Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.
Kirjautuminen asiakaskoneille
Opinnäytteen avaaminen
Opinnäytteen lukeminen
Opinnäytteen tulostus
|
Sijainti: | P1 Ark TKK 1002 | Arkisto |
Avainsanat: | impregnation Kraft pulping birch refining imeytys Kraft sellu koivu jauhatus |
Tiivistelmä (fin): | Imeytysajan vaikutusta koivukuidun ominaisuuksiin tutkittiin eräällä sellutehtaalla. Työn tavoite oli tutkia imeytysajan, kuituominaisuuksien ja paperiteknisten ominaisuuksien välistä tehdasmittakaavassa. Työ sisältää myös lyhyen kirjallisuuskatsauksen, jossa käsitellään keittomuuttujien vaikutuksesta koivusellun ominaisuuksiin ja paperitekniseen potentiaaliin. Tutkittavalla tehtaalla käytetään verrattain pitkää imeytysvaihetta, jossa keittolipeä imeytetään hakkeeseen. Tässä tutkimuksessa viipymäaikaa imeytystornissa muutettiin. Tehtaalla suoritettiin tehdaskoeajoja seuraavilla imeytysajoilla: noin 60, 25 ja 5 minuuttia. Muut kuitulinjan ohjearvot ja massan laatutavoitteet säilytettiin. Koeajojen aikana kerättiin massanäytteitä, joiden omaisuuksia analysoitiin laboratoriossa. Paperiteknistä potentiaalia arvioitiin suorittamalla massoille laboratoriojauhatuksia ja mittaamalla jauhetusta massasta valmistetuista arkeista paperiteknisiä ominaisuuksia. Tulokset osoittivat, että mitä pitempi viipymäaika imeytystornissa on, sitä korkeampi on tehollisen alkalin kulutus imeytysvaiheessa. Kokonaisalkalin kulutus keittimen jälkeen ei kuitenkaan riippunut imeytysajasta. Keiton jälkeinen rejektin määrä lisääntyi imeytysajan lyhentyessä. Vakaisemattoman massan viskositeetti, vaaleus. hiilihydraattikoostumus ja hekseniuronihappojen määrä eivät riippuneet imeytysajasta. Tulokset antoivat viitteitä siitä, että happivaiheiden ja valkaisuvaiheiden tehokkuus heikkeni imeytysajan lyhentyessä. Valkaistun massan viskositeetti, FSP tai hiilihydraattikoostumus eivät korreloineet imeytysajan kanssa. Huolimatta siitä, ettei kuituominaisuuksien mittauksissa nähty selviä eroja eri imeytysaikojen välillä, havaittiin massojen paperiteknisissä ominaisuuksissa selviä eroja. Massoista tehtyjen arkkien vetolujuus ja vetojäykkyys kasvoivat, kun imevyysaikaa lyhennettiin. Arkkien venymä murtokohdassa oli korkeampi imeytysajan pidentyessä. Repäisylujuus suhteessa vetolujuuteen ei muuttunut yksiselitteisesti suhteessa imeytysaikaan. Tulosten mukaan pitkä imeytysaika ja homogeeninen keittotulos eivät välttämättä paranna koivusellun paperiteknisiä ominaisuuksia. |
ED: | 2009-05-20 |
INSSI tietueen numero: 37421
+ lisää koriin
INSSI