haku: @keyword jauhatus / yhteensä: 34
viite: 10 / 34
Tekijä:Tolonen, Lasse
Työn nimi:The effects of impregnation time to birch pulp characteristics and paper making potential - a mill study
Imeytysajan vaikutus koivukuidun ominaisuuksiin ja papaeritekniseen potentiaaliin - tehdastutkimus
Julkaisutyyppi:Diplomityö
Julkaisuvuosi:2009
Sivut:81 s. + liitt. 27      Kieli:   eng
Koulu/Laitos/Osasto:Puunjalostustekniikan laitos
Oppiaine:Selluloosatekniikka   (Puu-23)
Valvoja:Sixta, Herbert
Ohjaaja:Laakso, Atso
OEVS:
Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje

Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossa

Oppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa.

Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/

Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.

Kirjautuminen asiakaskoneille

  • Aalto-yliopistolaiset kirjautuvat asiakaskoneille Aalto-tunnuksella ja salasanalla.
  • Muut asiakkaat kirjautuvat asiakaskoneille yhteistunnuksilla.

Opinnäytteen avaaminen

  • Asiakaskoneiden työpöydältä löytyy kuvake:

    Aalto Thesis Database

  • Kuvaketta klikkaamalla pääset hakemaan ja avaamaan etsimäsi opinnäytteen Aaltodoc-tietokannasta. Opinnäytetiedosto löytyy klikkaamalla viitetietojen OEV- tai OEVS-kentän linkkiä.

Opinnäytteen lukeminen

  • Opinnäytettä voi lukea asiakaskoneen ruudulta tai sen voi tulostaa paperille.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi tallentaa muistitikulle tai lähettää sähköpostilla.
  • Opinnäytetiedoston sisältöä ei voi kopioida.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi muokata.

Opinnäytteen tulostus

  • Opinnäytteen voi tulostaa itselleen henkilökohtaiseen opiskelu- ja tutkimuskäyttöön.
  • Aalto-yliopiston opiskelijat ja henkilökunta voivat tulostaa mustavalkotulosteita Oppimiskeskuksen SecurePrint-laitteille, kun tietokoneelle kirjaudutaan omilla Aalto-tunnuksilla. Väritulostus on mahdollista asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Väritulostaminen on maksullista Aalto-yliopiston opiskelijoille ja henkilökunnalle.
  • Ulkopuoliset asiakkaat voivat tulostaa mustavalko- ja väritulosteita Oppimiskeskuksen asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Tulostaminen on maksullista.
Sijainti:P1 Ark TKK  1002   | Arkisto
Avainsanat:impregnation
Kraft
pulping
birch
refining
imeytys
Kraft
sellu
koivu
jauhatus
Tiivistelmä (fin): Imeytysajan vaikutusta koivukuidun ominaisuuksiin tutkittiin eräällä sellutehtaalla.
Työn tavoite oli tutkia imeytysajan, kuituominaisuuksien ja paperiteknisten ominaisuuksien välistä tehdasmittakaavassa.
Työ sisältää myös lyhyen kirjallisuuskatsauksen, jossa käsitellään keittomuuttujien vaikutuksesta koivusellun ominaisuuksiin ja paperitekniseen potentiaaliin.

Tutkittavalla tehtaalla käytetään verrattain pitkää imeytysvaihetta, jossa keittolipeä imeytetään hakkeeseen.
Tässä tutkimuksessa viipymäaikaa imeytystornissa muutettiin.
Tehtaalla suoritettiin tehdaskoeajoja seuraavilla imeytysajoilla: noin 60, 25 ja 5 minuuttia.
Muut kuitulinjan ohjearvot ja massan laatutavoitteet säilytettiin.
Koeajojen aikana kerättiin massanäytteitä, joiden omaisuuksia analysoitiin laboratoriossa.
Paperiteknistä potentiaalia arvioitiin suorittamalla massoille laboratoriojauhatuksia ja mittaamalla jauhetusta massasta valmistetuista arkeista paperiteknisiä ominaisuuksia.

Tulokset osoittivat, että mitä pitempi viipymäaika imeytystornissa on, sitä korkeampi on tehollisen alkalin kulutus imeytysvaiheessa.
Kokonaisalkalin kulutus keittimen jälkeen ei kuitenkaan riippunut imeytysajasta.
Keiton jälkeinen rejektin määrä lisääntyi imeytysajan lyhentyessä.
Vakaisemattoman massan viskositeetti, vaaleus. hiilihydraattikoostumus ja hekseniuronihappojen määrä eivät riippuneet imeytysajasta.
Tulokset antoivat viitteitä siitä, että happivaiheiden ja valkaisuvaiheiden tehokkuus heikkeni imeytysajan lyhentyessä.
Valkaistun massan viskositeetti, FSP tai hiilihydraattikoostumus eivät korreloineet imeytysajan kanssa.

Huolimatta siitä, ettei kuituominaisuuksien mittauksissa nähty selviä eroja eri imeytysaikojen välillä, havaittiin massojen paperiteknisissä ominaisuuksissa selviä eroja.
Massoista tehtyjen arkkien vetolujuus ja vetojäykkyys kasvoivat, kun imevyysaikaa lyhennettiin.
Arkkien venymä murtokohdassa oli korkeampi imeytysajan pidentyessä.
Repäisylujuus suhteessa vetolujuuteen ei muuttunut yksiselitteisesti suhteessa imeytysaikaan.
Tulosten mukaan pitkä imeytysaika ja homogeeninen keittotulos eivät välttämättä paranna koivusellun paperiteknisiä ominaisuuksia.
ED:2009-05-20
INSSI tietueen numero: 37421
+ lisää koriin
INSSI