haku: @keyword reconstruction / yhteensä: 16
viite: 8 / 16
| Tekijä: | Saatsi, Emilia |
| Työn nimi: | Maisemanhoitosuunnitelma Aulangolle |
| Landscape management plan for Aulanko | |
| Julkaisutyyppi: | Diplomityö |
| Julkaisuvuosi: | 2009 |
| Sivut: | 98 Kieli: fin |
| Koulu/Laitos/Osasto: | Arkkitehtuurin laitos |
| Oppiaine: | Maisema-arkkitehtuuri (MA-94) |
| Valvoja: | Rautamäki, Maija |
| Ohjaaja: | Rihtniemi-Rauh, Anne |
| Sijainti: | P1 Ark A | Arkisto |
| Huom: | Muoto: kirja + 6 planssia |
| Avainsanat: | Aulanko Karlberg Hugo Standertskjöld Hämeenlinna landscape planning and management restoration conservation reconstruction Aulanko Karlberg Hugo Standertskjöld Hämeenlinna puistorestaurointi maiseman suunnittelu ja hoito |
| Tiivistelmä (fin): | Hämeenlinnassa sijaitseva Aulanko on laaja kokonaisuus, joka muodostuu historiallisesta puistosta ja sen suojeluun alun perin perustetusta luonnonsuojelualueesta. Aulanko sijaitsee muutaman kilometrin Hämeenlinnan keskustasta pohjoiseen. Vanajaveden ja Aulangonjärven väliin sijoittuva suunnittelualue on laajuudeltaan noin 290 hehtaaria. Historiallisen puiston lisäksi alueeseen kuuluu myös ympäröiviä metsiä. Alue on osa Vanajaveden ja Aulangon kansallismaisemaa sekä Hämeenlinnan kansallista kaupunkipuistoa. Maisemanhoitosuunnitelma luo alueen maisemanhoitoon yhtenäisen, historiallisten piirteiden ennallistamista suosittelevan ohjeistuksen. Työn ensimmäinen osuus on Aulangon puiston historian kuvaus. Siinä käydään läpi puiston eri osien vaiheita puiston perustajan, eversti Hugo Standertsl4öldin aikana ja hänen jälkeensä. Maiseman historiaa on selvitetty historiallisten karttojen, valokuvien, kirjallisten lähteiden ja ympäristön fragmenttien avulla. Työn toinen osuus on suunnitelma, joka koostuu neljästä eri osa-alueesta: (1) Aulangon hotellin lähiympäristön ja Aulangonniemen kunnostussuunnitelmasta, (2) puistometsän ja Mäntykärjen maisemanhoitosuunnitelmasta sekä (3) reuna-alueiden metsien ja Aulangonjärven pohjoispään maisemanhoitosuunnitelmasta. Lisäksi on yleisellä tasolla tarkasteltu myös (4) Aulangon kaukomaisemaa Aulangonjärven itäpuolella. Suunnittelutyön tarkkuusaste laskee siten, että hotellin lähialue on tarkimmin suunniteltu, sitä seuraavat suurpiirteisemmin käsitelty puistometsä, Mäntykärki, yleisemmälle tasolle jäävät reunametsät ja Aulangon - Heikkilän kaukomaisema. Tarkoituksena on synnyttää yhtenäinen kuva Aulangon maisemasta. Asetehtailijana rikastunut eversti rakensi Karlbergin kesähuvilalleen laajan maisemapuiston vuosien 1883-1926 välillä. Puistoon kuului useita rakennelmia, esimerkiksi siltoja, huvimajoja, eläintarha, tekolampia ja -saaria sekä Aulangon muinaisen linnavuoren laelle pystytetty näkötorni. Vanajaveden rannan puisto rakentui avoimeen viljelymaisemaan. Kartanon idänpuoleiselle metsäalueelle raivattiin jyrkkäpiirteistä maastoa ja olemassa olevaa puustoa hyödyntävä metsäpuisto, jonka kasvillisuutta rikastettiin runsailla istutuksilla. Puistoon suuntautuva matkailu alkoi Aulangolla jo 1800-luvun lopulla, sillä Standertskjöld piti puistoa yleisölle avoimena. Hänen jälkeensä tilan omistajaksi tuli Hämeenlinnan kaupunki. Vuonna 1927 perustettiin Matkailukeskus Karlberg - Aulanko Oy. Kasvavan suosion myötä rakennettiin vuonna 1938 uusi päärakennus, funkkishelmi Hotelli Aulanko. Puisto ja siihen liittyvät harrastemahdollisuudet ovat ylläpitäneet suosiota edelleen. Alue on kuitenkin sirpaloitunut usean toimijan ja omistajan kentäksi, ja ennen yhtenäinen puistokokonaisuus on häviämässä vähitellen historiallisten fragmenttien kadotessa. Kunnostamisessa voimavarojen suuntaaminen säilyneiden historiallisten elementtien kunnostamiseen, restaurointiin ja täydentämiseen on erinomaisen tärkeää ennen kuin nämä arvot häviävät puistosta. Suunnitelman tärkein tavoite on säilyttää Standertskjöldin puiston peruspiirteet ja paikan henki, mikä tarkoittaa Standertskjöldin luoman puiston peruspiirteiden vahvistamista. Peruspiirteitä ovat puistokokonaisuuden rakenne, tilasommitelmat, näkymät sekä rakennusten ja puiston välinen suhde. Peruspiirteet muotoutuvat pääosin maisemarakenteen ja kasvillisuuden myötä. Suunnitelma keskittyy pääosin puuvartisen kasvillisuuden hoitotoimenpiteisiin. Hoidolla estetään luonnollisen metsänkasvun aiheuttama muuta kasvillisuutta köyhdyttävä kuusettuminen. Villiintynyt kasvillisuus rikkoo ja vähitellen kadottaa puistometsästä sen kulttuuriseri, ihmisen muokkaukseen perustuvan identiteetin. Ilman hoitoa rakennetut elementit kuten tiet kivipenkereet ja kanavat rikkoutuvat ja häviävät. Puiston sisäisen jännitteen muodostavat näkymät, jotka ovat peittymässä umpeenkasvun takia. Näkymät välittävät ympäröivät tilasarjat kokonaan tai kehystettyinä sektoreina. Viite tulevasta houkuttelee kulkijaa eteenpäin. Maisematilan syvyysvaikutelma ja jatkuvuus muodostuvat etu-, keski- ja taka-alasta. Katseluun suunnitelluilla paikoilla pitää olla mahdollisuus hahmottaa kaikki nämä tasot. Puiston hoidolla pyritään siihen, että katselupaikoilta syntyy jatkuvia, katkeamattomia näkymiä. Aavistuskin edessäpäin aukeavan tilan tunnelmasta lisää kulkemisen jännitteisyyttä, kiinnostavuutta ja haluttavuutta. Kiinnostavat näkymät ja tunnelmaltaan vaihtelevat tilasarjat ovat puistokokonaisuuden olennaisinta sisältöä. Vain hoitamalla alue voi säilyttää ympäristöön perustuvan vetovoimansa. |
| ED: | 2009-06-04 |
INSSI tietueen numero: 37472
+ lisää koriin
INSSI